Aika hienoa huomata että mulla on oikeastaan kaikki aika hyvin. Nuorempana olin aika epävakaa, mutta mua pukee ikääntyminen…sitä jotenkin seestyy ja rauhoittuu, mikään ei tunnu niin musertavalta ja osaa katsoa asioita monesta näkökulmasta. Toki vieläkin olen aika tunteellinen, mutta ei mulla enää mitään isoja ongelmia ole ollut kohta viiteen vuoteen, siis sellaisia jotka tuntuisivat ylitsepääsemättömiltä. Aika hyvin moninkertaiselta itsarikandinaatilta…
Oppinut jollain tavalla luottamaan elämään. Lisäksi olen viimeaikoina tehnyt itseäni selkiyttäviä päätöksiä, kuten se etten päätä mitään vaan katson mitä se elämä mulle heittää ja sopeudutaan sitten siihen.
Mutta mulla on paljon annettavaa muille.