Kävin tosiaan tänään uimahallissa. Vaikka olenkin itseeni pääsääntöisesti tyytyväinen, huomaan että vartalooni mulla on aika ristiriitainen suhde…alkuvuodesta painoa putosi 11kg joista kaksi on tullut takaisin. En vieläkään ole ihan ihannepainossani, mutta painoindeksi on hiinä ja hiinä normaalin rajoilla, rasvaprosentti taas liian korkea lihaksiin nähden, joka yleistä laihduttaneilla…läski kun taitaa olla ikuista.
Muuten olen ihan tyytyväinen vartalon malliini, vyötärö on selkeästi hoikempi, kun lantio taas on sellainen synnyttäjän…mutta uimahallissa iskee sitten ehkä jopa pieni häpeä. Nykyajan miesten vaatimuksetkin ovat toista kuin ennen vanhaan, jolloin olisin sitten vartalon puolesta ollut ihanne…
Kollektiivinen kauneuskäsitys vaikuttaa henkilökohtaisella tasolla, vaikka kuinka yrittäisi olla individualistinen oman tien kulkija, joka hyväksyisi poimunsa sellaisenaan kuin ne on muista välittämättä…täytyy myöntää että itse huomaan tämän joka heijastuu taas siten että ei ole tyytyväinen siihen miltä näyttää. Toisaalta sitten taas olen sen verran kapinallinen että mua vituttaisi rääkätä itseäni jollain hikijumpilla sen vuoksi että näyttäisin paremmalta…on tärkeää se että ihminen itse kokee sen mielekkääksi mitä tekee.
Teen raskasta fyysistä työtä. Syön pääsääntöisesti kasviksia, tosin joulun aikaan olen syönyt enemmän makeisia, normaalisti menee enemmän kuivatut ja tuoreet hedelmät. Kävelen paljon, vältän hissejä…silti ei oikein tapahdu mitään. Nyt kun olen yli kolmekymppinen, en saa painoani tiputettua alle 70kg:n (olen 170cm pitkä)…vituttaa vaan jatkuva jojoilu, etenkään kun en ole roskaruokaa ahmiva toimistyössä oleva joka ei liiku vapaaehtoisesti kuin aseella uhaten. Tykkään liikkua.
No, tammikuun olen taas paastossa, punaviini ja rasvaiset ruuat pannassa…nytkin olen syönyt kesäkeittoa kaksi päivää (tosin söin illalla 1/4 pussillista namia). Tietenkin suurin syy omaan painontarkkailuuni on terveydelliset, mulla on sellainen ihana geneettinen nivelkudossairaus ettei oikein siihen huomattava ylipaino sovi. Mutta sen vaan sanon, jos aineenvaihduntani olisi vilkkaampi eikä kaikki rasva pakkautuisi reisiin, tällä liikunnalla ja kaloreilla mun kyllä pitäisi olla ainakin 10kg pienempi. Osasyy painontarkkailuun on kai se, että haluaisin olla naisena haluttu.
Ja ylipäätään ärsyttää tällaisten asioiden miettiminen…kuten sanoin, ennenvanhaan olisi meikäläisen kroppaa kadehdittu ja ihailtu. Ärsyttää vaan huomata ettei ole ihan kaikkien juttujensa kanssa sinut…jos voittaisin lotossa, menisin rasvaimuun, sillä näitä reisiläskejä ei saisi kiinteytettyä koskaan ilman että tilalle kasvaisi rumat lihakset. En valitettavasti ole sellainen gebardi-rakenteinen, vaan lihasmassani kasvaa aika nopeasti.
Jos ensisyksynä alkaisi sitten joogaamaan, keväällä ei vielä kerkeä kun se aika olisi lapsilta pois.
Ah…miksi sitä välillä miettii jotain sellaista kuten miltä näyttää…