Det regnar ute, men det hindrar inte alls!

Oon ollut varsin tietoinen et skypeen voi ladata rahaa ja soitella sillä kotomaahan pilkkahinnalla, joten miks mulla meni kuukausi ennenku oikeasti latasin sinne perhanan tilille rahaa??

Postikeskukseni Suomessa ilmoitti tänää oman puhelinlaskunsa summan ja samoin mun suomiliittymän velkakertymän. Ehkä tässä oli se sysäys mikä sai toimimaan… Köyhyyden pelko on viisauden alku. Tai jotain.

Myös verkostoitumisessa oon ollu hidas. Nyt vasta, kun aikaa on tuhlaantunu vaikka kuinka, alan vihdon tajuta mistä tässä vaihtojaksossa on kyse. Tässä talossa asuu yli 140 ihmistä ja mä päätin että otan tuntemisprosentiks 20. Vielä on matkaa, mutta mä aion kiriä!

Myös suomi-promoamisessa oon päässy hyvään alkuun. Pari lausetta musiikista oikeassa seurassa, ja hopsan nyt yhtäkkiä organisoin vaihtarirevohkalle kulttuurimatkaa Helsinkiin ja minnepä muualle ku Tavastialle 😀
Tän reissun emännöinti toivottavasti poikii kutsuja ympäri eurooppaa
* crossing my fingers* 🙂