[b]KYSYMYS: Hei, olen 55-vuotias nainen ja asun yhdessä itseäni 10 vuotta nuoremman miehen kanssa. Olemme olleet yhdessä noin 10 vuotta. Minulla on omia lapsia ja lapsenlapsiakin, hän on lapseton. Alkuun…
Cityn toimitus7.6.2016 12:11
[b]KYSYMYS: Hei, olen 55-vuotias nainen ja asun yhdessä itseäni 10 vuotta nuoremman miehen kanssa. Olemme olleet yhdessä noin 10 vuotta. Minulla on omia lapsia ja lapsenlapsiakin, hän on lapseton. Alkuun ikäero ei haitannut, hän on mielestäni välillä "vanhempi" kuin minä, koska on luonteeltaan vakavampi ja tasaisempi. Arki meillä sujuu hyvin ja ymmärrämme toisiamme suhteellisen hyvin. Viime aikoina meillä on kuitenkin ollut seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia.
Hänen seksihalunsa ovat vähentyneet, hänellä on testosteronin vajausta, jota hoidetaan lisälääkityksellä. Hän itse sanoo, että haluttomuus liittyy eniten siihen. Ilmeisesti hän pärjäisi ilman seksiäkin, mutta itse tunnen jääväni paitsi jostain josta itse nautin. Lisäksi hänen on vaikea kertoa tunteistaan ja osoittaa hellyyttä avoimesti. Kipuilen nyt itseni kanssa, lähteäkö suhteesta, jossa en "saa toteuttaa naisellisuuttani" vai jäädä ja tyytyä siihen mitä saa. Hän on myös tavallaan myöntänyt, että ikäeromme saattaa jollain lailla liittyä seksuaaliseen halukkuuteen. Olen mielestäni ihan mukavan näköinen ja kokoinen nainen ikäisekseni. Välillä tekee mieli heittää hanskat tiskiin ja lähteä baanalle. Neuvoja tähän?[/b]
[i]Toukokuu[/i]
[b]VASTAUS:[/b] Kiitos viestistäsi. Pohdit tärkeää teemaa: seksuaalisuutta, sekä yksilötasolla että parisuhteessa.
Kerrot, että kun aloititte suhteenne, sinä olit noin 45-vuotias ja miesystäväsi 35 v. Ikäero ei silloin haitannut, koska erilaiset luonteenne tasoittivat sitä sopivasti. Arkielämänne sujuu hyvin ja teiltä löytyy ymmärrystä toisianne kohtaan. Nyt viime aikoina suhteessanne on tapahtunut jotain muutoksia: kumppanisi seksihalut ovat vähentyneet.
Jos keski-ikäinen mies alkaa kokea epämääräisiä oireita, kuten ahdistusta, masennusta, unihäiriöitä, aloitekyvyttömyyttä, lihasvoiman heikkenemistä ja/tai seksuaalista haluttomuutta ilman että niille tuntuu löytyvän selvää muuta syytä, kyse voi olla ikääntymiseen liittyvästä [url=http://www.seksuaaliterveysklinikka.fi/miesten_seksuaalihairiot/testosteronivaje/yleisyys_syyt_ja_oireet]testosteronivajeesta[/url]. Miesystäväsi kohdalla saattaa olla kyse juuri tästä. Hienoa, että hän on hakenut lääkärin apua ja saanut lääkityksen. Toivotaan, että siitä tulee, tai on jo tullut, apua sekä hänelle että suhteellenne. Joskus elämän laatu paranee radikaalisti pian sopivan annostuksen löydyttyä.
Epäilet, että miehesi pärjäisi ihan hyvin ilman seksiäkin. Onko tämä ollut koko 10 vuoden ajan näin? Toisaalta mainitset miehesi myöntäneen, että ikäerollanne, eli sillä faktalla, että sinä olet häntä kymmenen vuotta vanhempi, saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Itse kuitenkin arvioit itsesi mukavan näköiseksi ja kokoiseksi ja olet viriili ja seksuaalisesti aktiivinen nainen. Mietin, että voikohan tässä mahdollisesti olla kysymys muustakin kuin mieshormonin epätasapainosta.
Nyt kun rakastelua on ollut vähemmän tai ei ollenkaan, miten muuten olette intiimisti ja lähekkäin? Miten ilmaisette rakkautta toisillenne? Miten rakkaus ja hellyys ylipäätään elävät suhteessanne?
Mietit omaa elämääsi nyt ja tulevaisuudessa. Mikäli tulkitsen sinua oikein, mietit kolmea eri vaihtoehtoa: 1. jatkaa tässä suhteessa, vaikka koet, että et saa siinä toteuttaa naisellisuuttasi, 2. jäädä suhteeseen ja seikkailla vähän sen ulkopuolella tai 3. irrottautua siitä kokonaan ja lähteä etsimään jotain muuta jostain muualta. Valintaasi vaikuttavat monenlaiset asiat, mahdollisesti ainakin tottumus, velvollisuus, moraali ja kiintymys/rakkaus. Voit pohtia vaihtoehtoja vaikkapa siitä näkökulmasta, mitä kussakin niissä (todennäköisesti) tulisit saamaan ja mitä menettämään. Mieti myös, kuinka suuren painoarvon annat kullekin niistä asioista. Jokainen näistä poluista johtaa tietenkin uusiin valintoihin. Jos valitset suhteen jatkamisen, suosittelen lämpimästi pariterapiaa. Hyvän paripsykoterapeutin avulla voisitte päästä yhdessä tutkimaan suhteenne solmukohtia ja etsimään niihin ratkaisuja.
Valitsitpa elämänpolkusi tästä eteenpäin niin tai näin, naiseutesi ja seksuaalisuutesi on joka tapauksessa sinun omaasi. Mieti, mitä se sinulle on. Mitä oman naisellisuutesi toteuttaminen sinulle tarkoittaa, mitä kaikkea? Kuinka paljon se on sidoksissa toiseen ja kuinka paljon se on sinussa itseäsi toisesta riippumatta? Mitä kaikkea muutakin se on kuin seksin harrastamista jonkun kanssa? Miten ravitset sitä ja nautit siitä? Pidän tärkeänä sitä, ettet sido omaa naiseuttasi kehenkään mieheen tai suhteeseen. Olet nainen ja seksuaalinen olento, olitpa sitten parisuhteessa tai et.
En tiedä, saitko neuvoja, mutta ajattelemisen aiheita toivottavasti. Olet tärkeiden asioiden äärellä. Toivotan sinulle viisautta elämäsi valintoihin sekä iloa ja hehkua naiseuteesi!
[i]Paula, perheneuvoja[/i]