Kiinassa ihmisen arvo ei määräydy pelkästään työn, koulutuksen tai tulojen perusteella, vaan myös käytöksen.
Kiinan sosiaalinen luottoluokitusjärjestelmä pisteyttää kansalaisia sen mukaan, kuinka luotettaviksi heidät katsotaan.
Järjestelmä ei ole yksi valtava supertietokanta, vaan satojen paikallisten pilottien ja yritysten muodostama verkosto, joka yhdessä luo maailman laajimman valvontakoneiston.
Pisteitä kerätään arjesta – joka on vahvasti valvottu
Järjestelmä kerää tietoa maksuhäiriöistä, lainojen takaisinmaksusta, rikkomuksista, some-käyttäytymisestä ja jopa koiran ulkoiluttamisesta.
Kasvojentunnistuskamerat tunnistavat jalankulkijat, ja joissain kaupungeissa punaisia päin kävelijät päätyvät julkisille näytöille nimineen.
Käytännössä lähes kaikki arjen teot voivat vaikuttaa pisteisiin.
Lue myös: Asutko Suomen hitaimman netin kunnassa? Vuoden 2026 lista
Huonoista pisteistä seuraa konkreettisia rangaistuksia
Huono luottoluokitus ei ole vain abstrakti numero.
Se voi tarkoittaa lentokieltoa, hitaampaa internetiä, lainojen eväämistä, rajoitettua pääsyä hotelleihin tai lapsen koulupaikan menettämistä.
Miljoonat kiinalaiset ovat jo joutuneet mustalle listalle, josta on vaikeaa päästä pois.
Hyvät pisteet avaavat ovia
Korkea pistemäärä taas tuo mukanaan etuja, kuten nopeampia lupaprosesseja, helpompaa lainansaantia, alennuksia julkisissa palveluissa ja parempia mahdollisuuksia matkustaa.
Järjestelmä toimii siis sekä porkkanalla että kepillä.
Yritykset pisteytetään myös
Luottoluokitus ei koske vain yksilöitä.
Myös yritykset arvioidaan sen mukaan, kuinka hyvin ne noudattavat lakeja, maksavat veroja ja toimivat viranomaisten ohjeiden mukaan.
Huono pistemäärä voi johtaa tarkastuksiin, sakkoihin tai liiketoiminnan rajoituksiin.
Puolesta ja vastaan
Vaikka järjestelmä herättää runsaasti kritiikkiä, kaikki eivät näe sitä pelkästään negatiivisena.
Osa kiinalaisista kokee, että pisteytys on tuonut arkeen järjestystä ja vähentänyt esimerkiksi petoksia ja häiriökäyttäytymistä.
Se, painavatko nämä hyödyt yhtä paljon kuin haitat, on toinen kysymys.
Yllättävää kyllä, laajaa tyytymättömyyttä ei näy ainakaan julkisesti.
Vuonna 2018 julkaistun berliiniläisen tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkilaiset, hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut suhtautuivat järjestelmään myönteisesti.
Miksi Kiina tekee tämän?
Viranomaisten mukaan tavoitteena on lisätä luottamusta yhteiskunnassa ja vähentää petoksia.
Kriitikoiden mukaan kyse on valtion kontrollista ja kansalaisten käyttäytymisen ohjaamisesta.
Käytännössä järjestelmä tekee molempia: se rankaisee epäluotettavuutta, mutta samalla se opettaa kansalaisia käyttäytymään tavalla, joka hyödyttää valtiota.
Lue myös: Girlboss-ilmiö on muuttunut – tutkija paljastaa miksi
