Simmut ei meinaa pysyä auki, ei edes tulitikuilla ja silti pitäisi vielä jassaa örmytä aamutunneille asti. Minen jaksa.
Kun toissa päivänä lupauduin lähteä kaverini kanssa Viikatteen keikalle ja eilen vielä päätettiin mennä syömään ennen keikkaa, en todellakaan olettanut olevani näin raatona perjantaina. Raato tiesin olevani, mutta tämä olotila on jotain huisia.
En ole viimeisiin pariin viikkoon nukkunut juurikaan. Jos ei perkeleen helle ole pistänyt mun verta kiehumaan niin naapurin auton varashälytin on pitänyt huolen siitä, että mun kiukku aiheuttaa sydänkäppyrän nousua ja sitä myöten sellaisen tilan jossa nukahtaminen on mahdotonta.
Okei. Eilen olisin EHKÄ voinut mennä aikaisemmin nukkumaan JOS poikaystävä ei olisi tullut mun tykö, mutta eeehhkä mä selviä viikonlopun ylitse hengissä, tai sitten en.
Tänään mun oli tarkoitus alunperin fillaroida hissukseen töistä kotia, ottaa päikkärit, värjää tyvi, käydä suihkussa pesemässä tukka ja iskee siihen vielä sävytevaahto, föönata tukka suoraksi, meikkaa kivasti, miettiä rauhassa vaatteita illan keikalle/ravintolaan, ottaa hieman siideriä, pakkaa huomiset Suomenlinnan kamat valmiiksi…ja raahautua yhdeksäksi keskustaan tapaamaan kaveriani.
Mutta miten kävikään…
Työkaverini kyseli mitä teen tänään, kun kerroin että menen Hesaan keikalle hän tyrkkäsi mulle kaksi Finnkinon vaparia jotka menee tänään umpeen. Oli saanut ne naapuriltaan eilen, eikä hän kerkiä mennä elokuviin.
Noh. Sitten mulle iski ongelma. Mietin hetken soitanko Taijalle, vai poikaystävälle elokuviin menosta. Päädyin poikaystävään. Hän ei ensin vastannut, tiesin hänen nukkuvan vielä-se ryökäle. Varasin pari lippua seiskan näytökseen ja laitoin viestiä, että lähdetkö kahtoo elokuvaa…
Nyt odottelen häntä tänne työpaikalle, että hakisi noi liput, koska leffaliput pitää lunastaa kuudelta ja mä en mitenkään kerkiä kuudeksi keskustaan. Tai kerkeäisin varmaankin, mutta en halua olla hikinen ja tukka pystyssä illalla.
Eli tämän päiväinen aikataulu on tällaista muotoa: lähden neljältä sotkemaan kauhiata kyytiä kotia, hyppään pikasuihkuun jonka jälkeen alkaa armoton tappelu tukan selvittämisen kanssa. Sitten yritän kuivata hiukset siistiksi, meikata naama ihmisen näköiseksi(mahdotonta!!) pukea ja lähteä keskustaan vaudilla.
Noh johan tässä on tämä viikko ollutkin sen verran hektistä, että eiköhän tämä hosu menee samaan konkurssiin.