Moni ajattelee, että valehtelu vanhemmille kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen. Todellisuudessa myös aikuiset lapset jättävät asioita kertomatta tai muokkaavat totuutta. Kyse ei useimmiten ole petollisuudesta, vaan tavasta suojata itseä, omaa itsenäisyyttä tai vanhemman mielenrauhaa.
Lue myös: Tarkkaile näitä merkkejä puolisossasi, jos epäilet pettämistä – kyse saattaakin olla tästä
Tutkimusten mukaan aikuisten lasten ja vanhempien välisessä suhteessa valehtelu liittyy usein siihen, miten turvalliseksi kertominen koetaan. Kun odotettavissa on huolta, kontrollia tai arvostelua, totuutta saatetaan pehmentää tai siivota.
Raha on edelleen vaikea puheenaihe
Yksi yleisimmistä aiheista, joista aikuiset lapset vaikenevat, liittyy rahaan. Velat, taloudelliset vaikeudet tai arjen hallinnan ongelmat koetaan usein häpeällisiksi, etenkin jos vanhemmat edustavat sukupolvea, jossa pärjääminen ja omillaan selviäminen ovat keskeisiä arvoja.
Taloudellisista asioista kertomatta jättäminen voi olla keino välttää vanhempien huolta tai neuvomista. “Kyllä minä pärjään” on lause, joka toistuu, vaikka todellisuus olisi monimutkaisempi.
Parisuhteet, joista ei haluta keskustelua
Myös parisuhteet ja ihmissuhteet kuuluvat aiheisiin, joista aikuiset lapset kertovat vanhemmilleen valikoiden. Seurustelusuhteita saatetaan salailla, ongelmia vähätellä tai eroja lykätä kertomatta.
Taustalla on usein kokemus siitä, että vanhemmilla on vahvoja mielipiteitä tai odotuksia. Kun ei haluta selittää, puolustella tai kuunnella arvostelua, helpommalta tuntuu vaieta.
Jaksaminen ja mielenterveys jäävät usein piiloon
Vaikka mielenterveydestä puhutaan nykyisin avoimemmin, monelle aikuiselle lapselle vanhemmille kertominen on yhä vaikeaa. Masennus, ahdistus, uupumus tai terapia saatetaan pitää omana asiana, etenkin jos pelätään vanhempien huolestuvan liikaa tai ymmärtävän väärin.
Lue myös: Miksi päiväkotia ei enää kutsuta tarhaksi?
Usein kerrotaan mieluummin, että “kaikki on ihan hyvin”, vaikka arki tuntuisi raskaalta. Valehtelu ei tällöin suojaa vain vanhempaa, vaan myös itseä tilanteessa, jossa ei jaksa selittää tai kohdata toisen huolta.
Työ, opinnot ja elämän eteneminen
Työhön ja opintoihin liittyvät asiat ovat toinen herkkä alue. Työttömyys, irtisanominen tai opintojen viivästyminen voivat tuntua epäonnistumisilta, joita ei haluta avata omille vanhemmille.
Moni aikuinen lapsi kokee painetta siitä, että elämän pitäisi edetä tietyssä järjestyksessä. Kun todellisuus poikkeaa odotuksista, totuutta saatetaan muokata, jotta vältytään selittelyltä tai pettymyksen tuottamiselta.
Valehtelu on usein tiedon hallintaa
Tutkijat erottavat toisistaan kertomisen, salailun ja valehtelun. Usein kyse ei ole suorasta valheesta, vaan siitä, mitä jätetään kertomatta. Aikuinen lapsi saattaa valita, mitä osia elämästään jakaa ja mitkä pitää omanaan.
Lue myös: Miksi ero keventää äidin taakkaa?
Tämä on osa itsenäistymistä ja oman elämän rajojen määrittelyä. Valehtelu lisääntyy erityisesti silloin, kun suhde vanhempiin koetaan turvattomaksi kertomiselle tai kun aiemmista keskusteluista on jäänyt kokemus, ettei tule ymmärretyksi.
Kun totuus jää kertomatta
Vanhemmille valehtelu ei useimmiten ole merkki huonosta suhteesta, vaan siitä, että suhde on merkityksellinen. Juuri siksi sen sisällä yritetään välttää ristiriitoja ja huolta.
Avoimuus syntyy helpommin suhteessa, jossa aikuinen lapsi kokee tulevansa kohdatuksi ilman kontrollia tai arvostelua. Luottamus ei rakennu vaatimalla rehellisyyttä, vaan osoittamalla, että totuus on sallittu.
Lähteet: Arnett, J.J.: Emerging Adulthood, Smetana et al.: Disclosure, secrecy and lying in family relationships, Yle: Aikuisten lasten ja vanhempien suhteet, Psychology and Aging / Journal of Family Psychology, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perhesuhteita koskevat katsaukset
