Läheisyyttä, mutta ei liikaa, kiitos
Parisuhteissa toistuu usein sama tanssi: toinen haluaa puhua, selvittää ja olla lähellä, kun toinen haluaa hengittää, miettiä rauhassa ja olla hetken yksin.
Ja siinä se sitten on: yksi juoksee perässä, toinen pakenee, ja kumpikin ihmettelee, miksi homma tuntuu enemmän piiloleikiltä kuin rakkaudelta.
Jos olet se, joka yrittää enemmän, tiedät, miltä se tuntuu: epätoivo, ärsytys ja pieni häpeä siitä, että “olenko mä nyt taas se, joka välittää liikaa”.
Jos taas olet se, joka vetäytyy, tiedät sen toisen version: tukehtumisen tunne, halu olla rauhassa ja samaan aikaan syyllisyys siitä, ettet pysty antamaan toiselle sitä, mitä hän pyytää.
LUE MYÖS: Kaikki riidat eivät ole huonoja – tällainen riitely voi jopa vahvistaa suhdetta
Sama peli, eri puolilla
Totuus on, että kumpikin pelaa samaa peliä, vain eri puolella lautaa. Se, joka vetäytyy, pelkää että läheisyys vie oman tilan ja identiteetin. Se, joka puskee, pelkää että etäisyys vie rakkauden ja yhteyden.
Ja ironisesti, molemmat saavat juuri sen, mitä pelkäävät. Vetäytyjä jää yksin ja puskeva tuntee itsensä torjutuksi.
Lopputuloksena on kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiaan, mutta käyttäytyvät kuin toisensa viholliset.
Rakkaus muuttuu takaa-ajoksi
Push–pull-dynamiikka ei ole mikään parisuhdeoppaiden keksimä termi. Se on arkea: “miksi sä et vastaa?”, “mä en vaan jaksa tätä draamaa nyt.”
Tunteet menevät jatkuvasti vuoristorataa: toinen haluaa puhua kaiken heti, toinen sanoo “ei nyt, pliis.” Sitten seuraa hiljaisuus.
Ja hetken päästä roolit vaihtuvat: nyt se, joka vetäytyi, kaipaakin läheisyyttä ja toinen on se, joka on jo vetänyt johtopäätökset ja lukinnut sydämensä. Mikään ei turhauta niin paljon kuin huomata, että kun vihdoin uskaltaa olla avoin, toinen on jo matkalla ovelle.
Pysähdy ennen kuin juokset taas
Jos huomaat olevasi se, joka aina yrittää enemmän, pysähdy hetkeksi. Ei rangaistuksena, vaan oman mielenrauhan vuoksi. Kysy itseltäsi: mitä minä oikeasti kaipaan? Rakkautta vai varmistusta siitä, etten ole yksin?
Ja jos olet se, joka vetäytyy, kokeile olla paikallasi hetken pidempään. Ei siksi, että pitäisi “antaa toiselle enemmän”, vaan että näkisit, mitä tapahtuu, jos et enää juokse karkuun.
LUE MYÖS: Oletko aina vähän tyytymätön suhteessa? Tämä yleinen tapa voi olla syypää
Ehkä ongelma ei ole se, kuka välittää enemmän
Ehkä ongelma on siinä, että kumpikaan ei uskalla myöntää, että on peloissaan. Että joskus rakkaus tuntuu liian isolta, liian tärkeältä tai jopa liian vaaralliselta.
Mutta jos pysähtyy katsomaan, voi huomata jotain olennaista: ettei toinen ollutkaan kylmä, eikä sinä liian tunteellinen, te vain reagoitte samaan pelkoon eri tavoilla.
Lähde: Psychology Today
