Yökukkujat eivät saa tarpeeksi arvostusta
Oletko se tyyppi, joka saa parhaat ideansa iltakymmenen jälkeen, ja siksi joudut jatkuvasti selittelemään pomolle miksi aamut ovat sinulle yhtä sumua? Harmi homma, sillä maailma on rakennettu ihmisille, jotka heräävät pirteinä kuudelta, juoksevat lenkin ja tekevät tärkeitä päätöksiä ennen kuin muut ovat löytäneet kaapistaan kahvipaketin.
Silti tutkimusten mukaan yökyöpelit ovat ovat usein keskimääräistä älykkäämpiä ja luovempia. Ikävää on vain se, ettei yhteiskunta rakennu näille tutkimuksille.
Sisäinen kello ei ole asennekysymys
Aamu- tai iltavirkkuus ei ole elämäntapavalinta, vaan biologinen ominaisuus. Jokaisella on oma sisäinen kellonsa, kronotyyppi, joka määrittää milloin aivot oikeasti toimivat.
Joillekin paras hetki ajatella on aamulla, toisille silloin kun kaupat sulkevat ja maailma hiljenee. Tätä ei voi päättää itse, eikä sitä korjata pelkällä tahdonvoimalla tai kolmannella espressolla.
LUE MYÖS: Tämä persoonallisuustyyppi haastaa tutut lokerot – oletko otrovertti?
Yöihmiset ja älykkyys – kiinnostava yhteys
Tutkimusten mukaan myöhäisen vuorokausirytmin ja korkeamman kognitiivisen suorituskyvyn välillä on selvä yhteys. Yökyöpelit pärjäävät keskimäärin paremmin älyllisissä testeissä ja luovassa ajattelussa.
Selitys on yksinkertainen ja hieman ironinen: valvominen on evoluution näkökulmasta epänormaalia. Se vaatii kykyä rikkoa rutiineja ja sopeutua poikkeavaan rytmiin. Sama ominaisuus näkyy usein myös ajattelussa.
Silti työelämä rakastaa aamuvirkkuja
Moderni työelämä on rakennettu aamuihmisille. Kokoukset alkavat aikaisin, tehokkuus mitataan kellonajoilla ja myöhäinen vire tulkitaan helposti huonoksi ajanhallinnaksi.
Aamuvirkkuus näyttää hyvältä CV:ssä, yöeläjän hitaat aamut eivät.
Ironista kyllä, tutkimusten mukaan yökyöpelit saattavat silti olla terävämpiä tehtävissä, joissa vaaditaan ongelmanratkaisua ja luovuutta. Mutta koska heidät pakotetaan usein työskentelemään silloin, kun heidän aivonsa eivät ole vielä hereillä, taidot menevät helposti hukkaan.
Voiko rytmiä huijata? Vähän, mutta huonosti
Tutkimusten mukaan vuorokausirytmiä voi siirtää jonkin verran: kirkasta valoa aamulla, aikaisemmat ruokailut ja kahvin lopettaminen ajoissa auttavat. Mutta muutos on rajallinen ja usein väliaikainen.
Useimmat palaavat vanhaan rytmiinsä heti, kun ulkoinen pakko hellittää, sillä sisäinen kello on niin sitkeä.
Ongelma ei ole yökyöpeleissä, vaan aikatauluissa
Yöihmisyys ei ole heikkous, vaan huonosti tuettu ominaisuus. Maailma palkitsee edelleen sen, joka on virkeä aikaisin, ei sitä, joka ajattelee parhaiten myöhään.
Ehkä ongelma ei ole siinä, että yökyöpelit ovat vääränlaisia. Ehkä ongelma on siinä, että kaikki aikataulut on suunniteltu aamuvirkuille.
Lähde: The Guardian
