[BOXSTORY 350]
Hjalliksen Leijonatorni
Leijonatorni sai alkunsa ALA Arkkitehtien Janne Teräsvirran harjoitustyöstä saadusta ideasta, joka kiikutettiin Hjallis Harkimolle. Harkimo kiinnostui ja projekti käynnistyi.
Helikopteriajelu suunnitellun talon huipun korkeuksilla antaa mielikuvan siitä, kuinka korkealla todella ollaan.
”Sieltä näkyy aika kauas, Tallinnaan helposti. Siellä ollaan noin 120 metriä maan pinnan yläpuolella. On vaikea hahmottaa kuinka korkealla on maan pinnasta. Maa kaartuu horisonttiin ja meri ei ole enää läsnä. Näkymä on varsin vaikuttava”, ALAn Antti Nousjoki kuvailee.
Rakennuksen alimpiin kerroksiin on suunniteltu liikehuoneistoja ja ylemmäksi asuntoja. Aivan huipulle on kaavailtu näköalaravintolaa.
Nousjoen mukaan rakennus on valmis aikaisintaan 2015, mutta aikataulua saatetaan joutua myöhäistämään siitäkin.
[/BOXSTORY]
Tähän asti Helsinki on kasvanut leveyssuunnassa. Se on levinnyt omakotitalomattoina ympäriinsä, mutta korkeussuunnassa ei juuri mihinkään.
”Helsinki on älyttömän väljä kaupunki, jossa on todella pieni kantakaupunki ja sen ulkopuolella löyhää, tehotonta verkkoa”, kuvaa ALA Arkkitehtien Antti Nousjoki.
”Tornitaloja ajatellaan usein kokoosmuslaisten kikkelinpidennyksinä, mutta eihän se niin ole. Joissain paikoissa korkeus palvelee aluetta. Skylinen nosto toisi uusia kaupunkikulttuurin muotoja. Korkeus ei itsessään ratkaise, vaan infra ja kaupungin toimivuus määrää imagon. Korkeus mahdollistaa tiiveyden ja se palvelee esimerkiksi ravintola- ja kulttuurielämää. Suomessa on alkamassa iso poliittinen keskustelu siitä, missä voidaan rakentaa korkealle”, Nousjoki sanoo.
Tilanne on muuttumassa, kaupunki tiivistymässä ja lukuisia pilvenpiirtäjän mitat täyttäviä rakennuksia suunnitteilla.
Tällä viikolla uutisoitiin näyttävästi Leijonatornista, jota liikemies Hjallis Harkimo on rakennuttamassa areenansa kupeeseen Pasilaan. Kalasatama on saamassa omat torninsa, samoin kuin Jätkäsaari, jonne on suunniteltu pari todella korkeata hotellia. Espoon Keilaniemen suunnitelmat pitävät sisällään korkeita asuinrakennuksia ja ainakin yhden toimistorakennuksen. Jo pari vuotta sitten uutisoitiin Keski-Pasilan pilvenpiirtäjistä, joista korkeimmat tulevat olemaan yli 150 metriä.
Esteitä ylitettävänä
Pilvenpiirtäjien tiellä on usein monia esteitä. Hankkeiden pitää olla kaupallisesti kannattavia, eivätkä ne saa pilata kaupunkikuvaa. Lisäksi on läpäistävä monta byrokraattista seulaa maassa, joka on korkeassa rakentamisessa vielä täysin lapsenkengissä. On selvitettävä esimerkiksi paloturvallisuutta, tuulen käyttäytymistä ja jopa lintujen törmäämisten vähentämistä (pilvenpiirtäjät tappavat vuosittain miljoonia lintuja ympäri maailman).
”Arkkitehdin näkökulmasta se ei ole vain odottelua, vaan aktiivisesti mietitään käytännön ratkaisuja. Tässä tehdään pioneerityötä ja nämä projektit ovat paljon antoisampia kuin ne, joissa toistetaan vain samaa kaupallista kaavaa”, Leijonatornin suunnitelmista vastaavan ALA Arkkitehtien Nousjoki pohtii.
Löysä Helsinki
Helsinki saattaa vaikuttaa maallikon silmin jo valmiilta kaupungilta, mutta asiaan perehtyneen arkkitehdin silmin löytyy kaupungista paljon löysää. ALA Arkkitehtien ehdotuksesta lähtenyt Leijonatorni on esimerkki talosta, jossa rakentaminen palvelee aluetta. Areenan pysäköintitalo on suurimman osan vuodesta tyhjillään, joten sen päälle rakentaminen oli luonnollinen tie.
”Ydinajatuksena on olevan infran tehokkaampi hyödyntäminen. Kaupunki kasvaa ja neliöitä tarvitaan pirusti. Ekologisista syistä pitää seuloa harmaita tontteja kaupungin sisältä. Sijainti on infra-wastelandin keskellä, joten ei Museovirastollakaan pitäisi olla juuri sanomista”, Nousjoki sanoo.
Museovirasto nousee esiin, koska ALAn toinen projekti, Punavuoren suunniteltu Cloud City, on Museoviraston suojeleman Merikorttelin sisäpihalla. Hanke on kohdannut vastustusta paikallisilta kulttuurivaikuttajilta. Adressiin on pistänyt nimensä muun muassa Sofi Oksanen, Aki Kaurismäki, Peter Von Bagh ja Vexi Salmi. Cloud Cityn ympärille noussut keskustelu on osa sitä poliittista debattia, mitä tullaan tulevina vuosina kuulemaan Suomessa entistä enemmän.
Varmaa kuitenkin on, että kymmenen tai viimeistään viidentoista vuoden päästä Helsinki tulee olemaan todella erinäköinen nykyiseen verrattuna.
”Se tulee olemaan erinäköinen ja sen myötä eri makuinen ja hajuinen, se vaikuttaa kaupunkikulttuurin kehitykseen. Odotan innolla, että metropolimainen elämäntapa vihdoin kohtaa pohjoisen”, Nousjoki maalailee.
