Suomessa elinkautisesta vankeusrangaistuksesta voi vapautua ehdonalaiseen aikaisintaan 12 vuoden vankeusajan jälkeen. Alle 21-vuotiaana elinkautisen tuomion saanut voi päästä ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan 10 vuoden vankeusajan jälkeen.
Suomessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitut vapautuvat keskimäärin noin 14,7 vuotta istuttuaan. Moni heistä istuu vähemmän aikaa, kuin eurooppalaiset kollegansa.
Poikkeuksiakin kuitenkin on.
Kansa vaati kuolemantuomiota
Kaikkein pisimmän elinkautisrangaistuksen on suorittanut kolmoissurmaaja, vankiloiden kauhuksi muodostunut Vilho Huovinen. Kesällä 1943 Huovinen murhasi Kuopiossa vuokra-autoilijan, joka oli tullut perimään vanhoja saatavia. Hän vei uhriltaan rahat ja arvoesineet ja pakeni.
Huovinen jäi kiinni Viipurissa ja hänet tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen.
Lokakuussa 1945 Huovinen karkasi Turun keskusvankilasta. Kolmen kuukauden pakomatka oli väkivaltainen ja päättyi kahteen uuteen henkirikokseen. Huovinen tappoi Sipoossa linja-autonkuljettajan ja Porissa miehen, joka oli yrittänyt ryöstää hänet. Huovinen jäi kiinni Helsingissä varastaessaan autonrenkaita.
Oikeudenkäynnit keräsivät runsaasti yleisöä, joka vaati kovaan ääneen Huovisen teloitusta.
Suomen hankalin vanki
Sotatilan vuoksi kuolemanrangaistus oli mahdollinen – ja Huovinen tuomittiinkin siihen kaikissa oikeusasteissa. Presidentti J. K. Paasikivi kuitenkin muutti tuomion elinkautiseksi. Ehtona oli, että Huovinen viettäisi kuusi vuotta yksinäissellissä.
Vankilassa hänestä sai lempinimen Suomen hankalin vanki. Huovinen itse kertoi myöhemmin johtaneensa 1950-luvulla Helsingin keskusvankilassa laajaa lääkekauppaa.
Rikollisesta kriminaalihuollon uudistajaksi
Yli kahden vuosikymmenen jälkeen Huovinen alkoi kiinnostua vankeinhoidosta ja jälkihuollosta. Hän oli mukana perustamassa Krim-järjestöä, joka ajoi vankien oikeuksia ja parempia olosuhteita.
Vuonna 1969 presidentti Urho Kekkonen armahti hänet. Huovinen ehti suorittaa elinkautisrangaistustaan 25 vuotta, 2 kuukautta ja 26 päivää. Vapauduttuaan hän työskenteli Krimin toimistonhoitajana ja myöhemmin Kriminaalihuoltoyhdistyksen asuntolan hoitajana.
Kaksi murhaa – kaksi elinkautista
Toinen poikkeuksellisen pitkän elinkautisen suorittanut on Pasi Räty. Räty on tuomittu kaksi kertaa elinkautiseen vankeusrangaistukseen, ja hän istuu vankilassa parhaillaankin.
Ensimmäisen elinkautisen Räty sai vuonna 1990 Lieksassa tekemästään murhasta. Tuolloin Räty murhasi tuntemattoman vanhuksen helpottaakseen rahapulaansa. Ensimmäiseltä murhatuomioltaan Räty vapautui vuonna 2012.
Vapautta kesti vain kuukauden ajan, kun hän pahoinpiteli hengiltä kolmekymppisen ryyppykaverinsa. Veriteon jälkeen Räty tuomittiin elinkautiseen toisen kerran, ja hän istuu tuomiota edelleen.
Vaarallisuusarviossa Räty katsottiin erittäin vaaralliseksi muille ihmisille, ja hänen riskinsä väkivaltaiseen käyttäytymiseen arvioitiin korkeaksi.
