Euroviisut on yksi maailman pisimpään yhtäjaksoisesti tuotetuista tv-ohjelmista.
Ensimmäinen kilpailu järjestettiin Sveitsin Luganossa vuonna 1956, ja juuri sen lähetyksen kokonaista tallennetta ei ole olemassa enää missään.
Ainakaan tällä hetkellä.
EBU julkaisi avunpyynnön
Euroopan yleisradiounioni EBU on julkaissut viisujen 70-vuotisjuhlan kunniaksi pyynnön, joka kuulostaa enemmän jännityselokuvalta kuin tv-yhtiön tiedotteelta: tarkistakaa kotinne videohyllyt, ullakot ja kellarit.
Ehkä jollakulla teistä on hallussaan tallenne, jota Euroviisujen virallisesta arkistosta ei löydy.
Aukko viisuhistoriassa
Pahin aukko on heti alusta.
Vuoden 1956 ensimmäisestä kilpailusta ei ole säilynyt kokonaista tallennetta: koko Euroviisujen syntyhetki on pelkkien valokuvien, muistiinpanojen ja muutamien sekuntien mittaisten katkelmien varassa.
Toinen kadonnut lähetys on vuodelta 1964.
Tästä Kööpenhaminan kisasta kokonaista lähetystä ei ole, vaikka kilpailun voittaja, italialainen Gigliola Cinquetti, on yksi viisuhistorian tunnetuimmista nimistä.
”Ajatus siitä, että jossain päin maailmaa voisi olla näkemätöntä kuvamateriaalia vuosilta 1956 tai 1964, on aidosti jännittävä. Se on vähän kuin maailmanlaajuinen aarteenmetsästys”, Euroviisujen johtaja Martin Green kommentoi EBU:n tiedotteessa.
Yle on jo löytänyt yhden palasen
Suomella on tässä tarinassa erityinen rooli.
Ylen arkistosta löytyi muutama vuosi sitten lyhyt videopätkä juuri vuoden 1964 kilpailusta.
Pätkällä säveltäjä Erkki Melakoski selostaa lähetystä, ja Cinquetti kruunataan voittajaksi sekä esittää voittokappaleensa.
Kestoltaan löytö on lyhyt, mutta arvoltaan kansainvälisesti merkittävä, ja se on EBU:lle suora todiste siitä, että pyyntöä kannattaa esittää.
”Olemme jo nähneet Suomen ansiosta, että kadonneita hetkiä voidaan löytää. Nyt toivomme, että euroviisuyhteisö auttaa meitä löytämään vielä enemmän ja saamaan tarinan valmiiksi”, Green jatkaa.
Mistä etsiä ja tehdä, jos löydät
Jos vanhempasi tai isovanhempasi tallensivat tv-lähetyksiä 1960-luvulla, nyt kannattaa kaivaa ullakko läpi.
Kelanauhat, varhaiset kotivideoformaatit ja jopa amatöörisuoritteet ovat kaikki potentiaalisia kultakaivoksia.
Erityisesti seuraavat kannattaa tarkistaa:
– 16 mm ja 8 mm filmikelat, joihin saatettiin filmata suoraan tv-ruudusta
– Varhaiset videonauhat (esim. Philips N1500, jota myytiin 1972 alkaen)
– Suomenkieliset selostusnauhat radiosta: myös ääni on EBU:lle arvokas
– Kuvien ja sanomalehtileikkeiden kokoelmat, jotka voivat sisältää ohjelmatietoja.
EBU ottaa vihjeet ja löydöt vastaan virallisten kanaviensa kautta.
Jos epäilet löytäneesi jotain merkittävää, kannattaa olla yhteydessä myös Yleen, joka on jo aiemmin tunnistettu luotettavaksi välittäjäksi tällaisissa tapauksissa.
Wienissä juhlitaan, Liekinheitin nousee lavalle
Aarteenmetsästys ajoittuu hetkeen, jolloin Euroviisut elävät jälleen keskeisintä hetkeään.
Kilpailu järjestetään Wienissä 12.–16. toukokuuta.
Suomea edustaa Linda Lampenius ja Pete Parkkonen kappaleella Liekinheitin, ja Suomi kilpailee ensimmäisessä semifinaalissa.
Jos kotihyllystäsi sattuu löytymään 60 vuotta vanha kelanauha, voit hyvinkin olla ratkaiseva henkilö Euroviisujen historiakirjojen täydentämisessä.
Aarteenmetsästyksen sääntö numero yksi on yksinkertainen: älä heitä mitään pois ennen kuin olet katsonut, mitä se sisältää.
LUE LISÄÄ: Kyteekö kevään Euroviisuissa Suomelle pommi – tätä mieltä ovat vedonlyöntitilastot
Lähde: EBU:n tiedote, uutisen kertoi ensin Iltalehti.
