Rennot farkut. Uskomattoman pitkät, kiharat ripset. Hiuksissa ja parrassa punaista pigmenttiä. HK-makkara-tehtaan perijä Jussi Salonoja on Uuden Ajan Miljonääri. Rahamies, joka pitää hauskaa rahoillaan. Salonoja on Tosi Mies. Äijä. Hän istuu libanonilaisessa Farouge-ravintolassa edessään muhkea meze alkupala-annos.
Hei Jussi. Sait 11-vuotiaana ison perinnön.
”Perinnöstä on jauhettu niin hirveästi…Eikö voitaisi puhua jostain muusta?”
Voidaan! Olet toteuttanut jokaisen pikkupojan unelman. Omistat lätkäjoukkueen, Espoo Bluesin.
”Joo. Olen pelannut jääkiekkoa isolla sydämellä koko pienen ikäni. Olisin halunnut, että siitä olisi tullut ammatti, mutta ei ollut mahdollisuutta. Loppupeleissä sen tajusi oma pää. Olisi pitänyt treenata hirveästi, mutta jotenkin hyydyin treenaamiseen ja aloin tehdä kaikkea muuta. Liigamiehet treenaavat kymmenen kertaa viikossa, kahdesti päivässä. B-Junioreissa treenataan kuusi kertaa viikossa. Touhu on heti niin ammattimaista, ettei muuhun, esimerkiksi opiskeluun jää oikein aikaa. Jotkut tosin pyörittävät lätkän pelaamisen ohella jotain bisnestä, mutta se on harvinaisempaa. Lätkässä viehätti tiimihenki. Se on joukkuelaji, kavereiden kanssa on kiva tehdä.”
Kateeksi käy poikien luonnollinen joukkuehenki….Tyttöjen on vaikeampi muodostaa porukoita?
”Tytöillä on usein yksi bestis, pojilla monia hyviä kavereita, joiden kanssa pyöritään ja tehdään asioita..”
Mikä oli fiilis, kun päädyit vuoden 1999 kesällä Espoo Bluesin omistajaksi?
”Todella makea fiilis. Ollessani nuorempana Bluesilla huoltajana tutustuin pelireissuilla liigan joukkuehenkeen. Se oli hemmetin kivaa aikaa. Mun piti mennä toimistohommiin, mutta se luhistui. Tykkäsin enemmän pyöriä jätkien kanssa. Jossain vaiheessa jäin kenttäduunista pois, mutta olin silti mukana espoolaisessa jääkiekossa: autoin muun muassa Pasilan miestä saamaan hallin pystyyn. Eräänä päivänä joku kysyi kiinnostaisiko olla enemmän mukana Bluesissa, pyörittää jääkiekkobisnestä. Hymyilin kuin Naantalin aurinko. Mikä olisi sen makeampaa kuin omistaa jääkiekkojoukkue? Mun hommani on joukkueen rakentaminen. Pitää osata kasata oikeanlainen paketti. Joukkue koostuu roolipelaajista. Tarvitaan erilaisia tyyppejä, johtajia, duunareita, huumorin ylläpitäjiä. Koko Bluesin jengi vaikuttaa joukkueeseen. Hallin johtoryhmä, valmentajat, lääkärit, hierojat, fysioterapeutit ja toimiston väki. Kaikki ovat yhtä perhettä.”
Onko Bluesissa töissä naisia?
”Toimistolla on ja on ollut, ja fysioterapeuttina. Lätkä on kyllä aika miehinen laji. Yrittiväthän ne sitä yhtä naispelaajaa. Mun mielestä se oli mainoskikka. Ei se oikein pärjännyt siellä.”
Lätkä ja nyrkkeily ovat äijälajeja. Eivät sovi mun mielestä ollenkaan esteettisesti naisille. Kateeksi käy sitä testosteronin määrää mitä se mimmi pääsi nuuskimaan…
”Tuohon on miehen vaikea sanoa mitään…”
Jokapojan unelmiin kuuluu myös oma lentoyhtiö. Omistat Air Finlandin. Pakettimatkat ovat mennyttä maailmaa, jengi kulkee omia polkujaan?
”Joo. Olen kuullut stooreja legendaarisista Keihäsmatkoista, ja kun tuli mahdollisuus kokeilla lentoyhtiötä, olin heti mukana. Matkailu elää uutta aikaa. Jengi varaa netistä omat hotellinsa, sieltä saa sellaisen majapaikan kuin haluaa. Räätälöidyt matkat ovat kehittyneet yksilöllisen matkailun lisääntyessä: on golfmatkoja, sukellusmatkoja ja trekkausmatkoja. Seikkailu on kova sana sielläkin.”
Lennätkö omilla koneilla?
”Totta kai mä käytän omia aina, kun löytyy sopiva lento. Tälläkin alalla me tehdään pikkupoikajuttuja, nastoja reissuja omilla koneilla. Nyt me suunnitellaan Dubain kautta lentoja Thaimaan Phuketiin ja Bangkokiin.”
Pilottihommia?
”Lentäjä on luonnollisesti monen kundin haaveammatti. Ilmojen herruus… Oli kova juttu päästä ohjaamoon fiilistelemään nousuja ja laskuja. Hienoa katsella vieressä lentäviä koneita. Ei siellä sellaista ruuhkaa ole kuin Mannerheimintiellä.”
Olet mukana myös leffabisneksessä. Tuottajana Solar Filmsin tuotannoissa, esimerkiksi Levottomat 3:ssa ja Vareksessa. Oletko leffafriikki?
”Joo, olen leffahullu. Tulin mukaan Pahoihin Poikiin jo ennen kuin sitä alettiin kuvaamaan. Olin jo pienenä poikana tunnettu hahmo R-Kioskilla. Lempileffoja? Bondit. Yllättävää? No, Epäillyt. Kevin Spacey on kuningas!”
Olet uuden ajan miljonääri. Teet vapaa-ajan lifestyle-bisnestä ja pidät samalla lystiä?
”Joo. Jääkiekko tarjoaa elämyksiä, jännitystä ja voittoja. Matkustaminen uusia kaupunkeja ja ihmisiä. Moottoripyörällä liikkuminen seikkailua että harrastamista. IT-ala on vähän erilaista. Toisaalta työ ja vapaa lähenevät toisiaan, niitä on yhä vaikeampi erottaa. Melement-yhtiössä mietitään kuinka kännykkä voisi mahdollisimman paljon helpottaa elämää. Tässä kännykässä on mun tietokone. Tällä pystyy vastaanottamaan ja lähettämään fakseja ja e-maileja… Toimisto kulkee mukana kännykässä. Vaikka tietokone ei toimisi, kännykkä toimii joka paikassa.”
Työ ja vapaa-aika alkavat jo olla yhtä.
”Tavallaan se on sääli, tavallaan hyvä. En tykkää ollenkaan istua toimistolla. Mieluummin tapaan ihmisiä muualla. Menen ajamaan heidän kanssaan prätkällä, pelaan tennistä, tai tapaan lätkämatseissa. Nautin bisneksen tekemisestä. Jokainen päivä on erilainen. Eilen olin ihan kiinni, tapasin ihmisiä aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Elän aika nopealla sykkeellä. Sovin ensi viikon tapaamiset tällä viikolla, koska unohdan jutut ellen hoida niitä aika nopeasti!”
Sulla ei ole sovittuja tapaamisia vuodelle 2006?
”Ei, ei. Enhän tiedä missä mä silloin olen. Voin olla kökkimässä kanadalaisessa tukkimetsässä! Tulisin varmaan hulluksi, jos kalenteri olisi täynnä puoli vuotta eteenpäin enkä voisi lähteä sinä aikana spontaanisti mihinkään. Minkä itselleen voi? Ei pidäkään.”
Harrastat irtiottoja, lähtemistä. Naisena täytyisi ensin pakata matkalaukkuun alusvaatteita ja korkeakorkoisia buutseja. Onko ex tempore -matkojen tekeminen noin helppoa vain äijille?
”Se ON helppoa. Ei muuta kuin vaihtovaatteet mukaan ja menoksi. Nuorempana lähdin tuosta vaan. Kaverit olivat suunnitelleet lähtevänsä kahdeksi kuukaudeksi Eurooppaan. Puhelin soi: ‘Mitä sä meinaat tehdä, me lähdetään huomenna.’ Mulla oli huono päivä, joten mä lähdin mukaan. Menin himaan, pakkasin kamat ja häivyin kahdeksi kuukaudeksi Espanjaan. Suunnitelmissa oli reilaamista, mutta me lennettiin suoraan saarille. Oltiin siellä viikko, ja kun osa jätkistä lähti himaan, me jäätiin sinne pummailemaan. Meillä ei ollut hotellia eikä mitään, nukuttiin muiden pihoilla. Vähitellen siirryttiin Malagaan ja Fuengerolaan. Tsiigattiin lätkän MM-kisoja ja pidettiin hauskaa. Pari kuukautta meni loppujen lopuksi aika nopeasti. Markukseen (Selin) tutustuttuani olen lähtenyt mukaan jokaiselle matkalle, jolle olen pystynyt. Ja vaikka kalenteri olisi ollut täynnä, olen silti lähtenyt. Olen persoona, joka tykkää lähteä… Tytöt eivät hirveästi tykkää sellaisesta, mutta minkäs voit?”
Pitäisi löytää sellainen nainen joka ymmärtäisi, että äijän pitää silloin tällöin häipyä merille tai vetäytyä luolaan.
”Kyllä. Me äijät ollaan vieläkin luolaihmisiä. Luolaan pitää ehdottomasti päästä säännöllisin väliajoin miettimään ja tulta tuijottelemaan.”
Kökkimään? Mietin pitkän aikaa mitä kökkiminen tarkoittaa kunnes tajusin: Se on bissen juomisen, istumisen ja tuijottelun pyhä kolmiyhteys?
”Joo. Kökkiminen kuuluu äijän perusoikeuksiin. Sitä voi harrastaa myös ilman sanoja. Jätkät tajuavat tämän syvän tarpeen olla silloin tällöin ihan hiljaa, hissun kissun. Tyttökaverit haluavat mennä, nähdä ja tehdä. Kökkiminen ei oikein riitä heille.”
Minä tykkään kökkiä! Siitä voisi kehittää seuraavan trendin?
”Joo. Kökkiminen on hienoa. Jonkin aikaa kökittyä akut latautuvat, ja pystyt olemaan isossa seurueessa pitkän aikaa. Elämä ilman kökkimistä leijuu burn out -vyöhykkeessä. Kun tarpeeksi kauan huitoo menemään, alkaa lähestyä henkistä krapulaa.”
Varmasti. Sun kaltaisella miljonääriäijällä on varmaan kysyntää kokkarimarkkinoilla. Mitkä juhlat pääsevät Salonojan listalle?
”Fiilis ratkaisee. Jos on hyvä fiilis, lähden melkein mihin tahansa.”
Olet Kauniaisista kotoisin?
”Joo. Kävin koulut siellä. Se oli ihan hyvä paikka. ”
Jari Sarasvuo asuu siellä! Olet menossa pelaamaan tennistä. Sarasvuokin pelaa!
”Mitenköhän selviän tämän ruokamäärän jälkeen päivän tennismatsista. En ole aikaisemmin pelannut tämän kaverin kanssa. Sporttia? Jep, pelaan melkein mitä tahansa. Tennistä, sulkista, kössiä, lätkää. Mulle on ihan sama mitä mennään pelaamaan, kunhan mennään. Jos pyydetään niin mä lähden. Yksi kaveri pyysi ensi kuussa Gladnoon pelaamaan tossulätkän EM-kisoja. Miksi ei? Tossulätkä on kuitenkin tavallaan lätkää. Mua on aika vaikea houkutella matkoille mukaan, jos ne eivät koske sporttia. Muutaman drinkin voi tietysti kumota turnauksen jälkeen…”
Minkälainen suhde sulla on äitiisi?
”Tosi hyvä. Mä olen äidin poika. Me ollaan hyvissä väleissä. ”
Hyvä. Mammanpojat ovat kovia jätkiä. Jos ei tykkää äidistä… paha juttu.
”Niin on. Saattaa olla vaikka naistenvihaaja. Huh.”
Don Markus kertoi sinun olevan hulluna autoihin. Niitä on kuulemma liuta?
”Olen itse asiassa vähän luopunut niistä, halunnut kerätä uutta materiaalia. Tykkään harvinaisuuksista.”
Autot ovat kauniita. Mikä on maailman kaunein auto?
”Himoitsen Ford Mustang GT 40:iä, mutta ne on kaikki myyty. Niitä tehtiin alkuun satayksi kappaletta. Yhden unelmani olen saanut toteutettua, ysiyksitoista Turbo Porschen. Auto on fiilisjuttu. Auto, jolla mä olen liikenteessä on yksi maailman kauneimpia autoja. Kävin istumassa Kimi Räikkösen Diablossa ja olin ihan, että on tämä makea, mutta en haluaisi sellaista itselleni. Auto on vähän kuin koira. Omistajansa näköinen.”
Totta. Kirsti Paakkasen Jaguar näyttää mustilta korkokengiltä.
”Minäkin harrastan yönmustia autoja. Tuo on ainoa sininen. Mulla on myös oma Hammer, ja pieni pippurinen Porche, joka eroaa tuosta maskuliinisesta kuin yö päivästä.”
Rytsölän Lamborghinilla oli ruma naama?
”Hirveä. Kaskisaaressa autotallilla on tärkeä paikkansa, siis tässä uudessa, rakennusvaiheessa olevassa talossa. Saan vihdoinkin kaikki kulkuvälineet samaan tilaan ja voin lähteä millä huvittaa. Nyt mulla on yksi autopaikka. Se on todella epäkäytännöllistä.”
Olet vilahdellut otsikoissa bilettämisestä. Miten sillä saralla menee?
”Elän vaiheissa. Lopetin juuri sikabailaamisen. Kyllästyin koko meininkiin, kaikki ravintolat alkoivat olla liiankin tuttuja. Kavereiden kanssa on kiva olla, mutta aina ei jaksa. Rapujakin olen syönyt jo seitsemän kertaa! Hemmetti, en jaksa syödä enää yhtään rapua! Syksyyn sopii rauhoittuminen. Nyt on raikkaampi olo, ei kroonista krapulaa, sitä fiilistä, kun mistään ei löydy niin isoja laseja että ne peittäisivät sun mielen! Nyt sporttaan ja seurustelen, otan iisisti ja katson että meillä menee hyvin.”
Eläköön syksy?
”Joo. Sade sopii mulle. Me lähdetään mökille viikonlopuksi ja toivon että sataa. Haluan vaan olla, katsoa sadetta. Se rauhoittaa.”
Kökkiä! Onko sinulla kotieläimiä?
”Ei ole tällä hetkellä. Sain koiran syntymäpäivälahjaksi, mutta se tuli niin pahaan aikaan etten pystynyt pitämään sitä. Reissasin silloin tosi paljon. Se oli sääli ja pois antaminen oli tosi ikävää. Se oli ruskea labbis, nimeltään Turo, eli minulle juuri sopiva! Tykkään kyllä koirista. Tuttavalla on kaksi rotikkaa. Me soitetaan, kun ollaan lähdössä mökille, se antaa meille iloissaan koirat mukaan.”
Mistä revit hyviä fiiliksiä?
”Ihan arkisista jutuista. Ilmasta, auringosta. Vastaavasti mulla voi mennä päivä pilalle jos himassa ei ole kahvimaitoa tai saan aamulla tylsän puhelun. Elän fiiliksellä. ”