Kommuuneista Pohjois-Koreaan

Muun muassa seuraavat kaupunkikulttuurin ilmiöt ja yhteiskunnan omituisuudet City-lehti on pukenut sanoiksi.

Kuvitus: Timo Kuusela, kuvat: Maria Pettersson
Kuvitus: Timo Kuusela, kuvat: Maria Pettersson

1986: Radiopaini

"Ensimmäiset kaupalliset radioluvat olivat Suomessa iso uutinen ja tapahtuma 1980-luvun puolivälissä. Niihin kanavoituivat turhaumat valtiolliseen radiomonopoliin ja ehkä monoliittiseen henkiseen ilmapiiriinkin – näin ainakin Radio Cityn kohdalla", muisteli vuoteen 1997 asti Cityn päätoimittajana toiminut Kari Kivelä vuonna 2011. Hän kirjoitti kaikkien aikojen ensimmäisen City-lehden kansijutun Radiopaini.

Lue koko juttu: Radiopaini

1988: High city

Kymmenen pilvenpiirtäjää tekosaarelle Töölönlahteen! Asuntoja 6000:lle keskustan ytimeen! Arkkitehti Pentti Petäjä laati City-lehdelle keskustasuunnitelman, uhmakkaan urbaanin vaihtoehdon suomalaisten suosimille aavoille ja laakeille monumentaalikeskustoille.

Nyt on mennyt 24 vuotta, eikä vieläkään ole näkynyt. Ei edes niitä Pasilan paljon puhuttuja tornitaloja.

90-luvun lama ennustettiin Cityssä.
90-luvun lama ennustettiin Cityssä.

1988: Suuri lama 1990

"Kulutusjuhlat loppuvat, keinottelu katoaa ja soppajonot tulevat. Synkän ja myrskyisen tulevaisuuden maalaa tohtori Ravi Batra. Bemari vaihtuu Ladaan tai ruuhkabussiin, jos amerikanintialaisen taloustieteilijän ennustus toteutuu", ennustettiin City-lehden numerossa 9/1988. Lisäksi annettiin muun muassa seuraavat neuvot: "Järjestä taloudellinen tilasi kuntoon 1991 loppuun mennessä. 1994 on pahin lamavuosi. Pidä käteinen raha ja jalometallit kotona tai tallelokerossa."

Kuinkas sitten kävikään?

1988: Opiskelijat tekevät töitä

"Ennen suuria ikäluokkia opiskelijat olivat kansakunnan kultalapsia, etuoikeutettuja, joilla oli tulevaisuuden avaimet taskussaan. Ja vielä 60- ja 70-luvuilla yliopisto yhdisti opiskelijat omaksi selvästi itsenäiseksi joukokseen, tosin siksi, että opinahjo oli yhteinen vihollinen."

Näin kirjoittaa Jaakko Tapaninen esitellessään ilmiön, jossa opiskelijoista on tullut esipalkansaajia, jotka etsivät arvoja, arvostusta ja oppia yliopiston ulkopuolelta.

Jokainen tämän päivän opiskelija tietää, että paljoa ei tipu opiskelijan lompakkoon enempää kuin vuonna 1988, joten töitä saa tehdä lisää, lisää ja lisää. Ja ottaa vähän lainaa siihen päälle.

1989: 1980-luvun sähköinen sosiaalihistoria

"Yhtäkkiä kaikki kyselivät toisiltaan: Onhan teillä faxi? USA:han on perustettu jo anti-fax-kansalaisjärjestö."

"Tsup! Mikä on kaukosäätimen ydin? Tuskin vaivan poistaminen, joka aiheutuu liikkumisesta kojeen, television luokse. Tsup! Ollaan rehellisiä: lisääntynyt vallan tunne. Yhtä nappia painamalla voi hetkellisesti tuntea itsensä kaikkivoipaiseksi ja maailman helpoksi."

Koneet, jotka muuttivat kulttuurin. Tai ainakin yrittivät. City esitteli ne: Apple Macintosh. Solarium. (Cityn toimituksessakin oli vuosikymmenen vaihteessa siihen mahdollisuus.) Halogeenilamppu. Kotirobotit. Sony Walkman. Satelliitit. Telefax. Video. Ghettoblaster. Muoviraha. Tietokonevirukset. CD-levyt. Mikroaaltouuni. Autopuhelin. Kaukosäädin.

1989: Kirottu pilkku

"Kuka sammutti valot? Kuka keskeytti vauhtiin päässeen juhlan, leikkasi hurjimpaan lentoonsa nousseen keskustelun, esti katseita kasvamasta romanssiksi? Kuka hemmetti antoi valomerkin aivan liian aikaisin? Ja miksi?"

Jotkin asiat pysyvät. 80-luvulla City kirjoitti ahkerasti ravintoloiden aukioloajoista. Tässä jutussa spekuloitiin juurta jaksain mahdolliset seuraukset ravintolailtojen jatkamiselle yhden jälkeen. Vaikka nyt olemme saaneet kolme tuntia lisää, ei City-lehdessä vieläkään olla tyytyväisiä – haluamme juhlia Euroopan malliin aamuseiskaan!

1989: Ammattilainen pinteessä

Arctosin osakesalkun ryöstöstä tuomittu nuori optiokauppias puhuu ahneuden rajoista aikana, jolloin kaverille ei jätetä. City sai hänet haastatteluun sillä ehdolla, ettei hänen nimeään mainita haastattelussa. Jutun kirjoittanut Eero Hyvönen muistelee 2010-luvulla jutun tekemistä näin:

"Kun juttu ilmestyi, City-lehteä jakavissa lounaspaikoissa näkyi seurueita, joissa kaikki istuivat hiljaa ja lukivat juttua. Silloin tiesin osuneeni ajan henkeen. Pari kuukautta jutun julkaisemisen jälkeen Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin, SKOP:n pääjohtaja tappoi itsensä ja asuntomarkkinat romahtivat. Vuoden kuluttua oltiin virallisesti lamassa."

Lue koko juttu: Ammattilainen pinteessä

Koulupudokkaisiin palattiin 18 vuoden päästä uudelleen.
Koulupudokkaisiin palattiin 18 vuoden päästä uudelleen. Kuva: Thinkstock

1993 & 2011: Drop-outit

City on kirjoittanut ilmiöstä kahdesti. Nuorista, jotka toimivat kuten ei pitäisi – rakentavat menestystään opinto- ja uraputkiajattelun ulkopuolella. Vertailun vuoksi katsotaan molempien juttujen lähtöasetelma.

Panu Räty, 1993: "Nyt kun Oy Suomi Ab selvittää konkurssipesäänsä, supistellen kaikilla aloilla ja jokaisella sektorilla, on monelta mennyt lopullisesti luottamus yhteiskuntaan. Edes opinnoilla ei voi enää lunastaa itselleen velkapiikkiä varmempaa tulevaisuutta. Työttömyys vaanii nurkan takana."

Kimmo Laakso, 2011: "Facebook, Microsoft, Apple. Niiden perustajat kävivät huippuyliopistoja, mutta eivät koskaan valmistuneet. Suomessa laulu soi silti yhä: valmistukaa, valmistukaa. Ja mieluummin nopeasti. Aikaa ja takamuslihasta poltetaan Domman penkeillä. Mietitään vähän aikaa Planckin vakiota tai intertekstuaalisuutta."

Lue vuoden 2011 juttu: Drop-outit

1995: Hyvä paha humala

Päihteet ovat kautta aikojen olleet yksi Cityn suosikkiaiheista. Tuttu lienee myös otsikkoasetelma: Hyvä paha x. 90-luvun puolessavälissä alkoholiin paneuduttiin kansijutun verran. Alkoholitutkija Peter Eriksson vastasi Cityn kiperiin kysymyksiin, kuten: Mitä eroa on alkoholilla ja kannabiksella? Onko ryyppy keino leikata krapulaa? Miksi eri juomat tuovat erilaisen humalan? Miksi toisena juhlimispäivänä ei viina nouse päähän?

1995: Urbaanit kommuunit

City kertoi suurkaupunki-ilmiön tulleen Helsinkiin. Yhtäkkiä oma asunto ei ollutkaan kaiken a ja o – saman vuokrajääkaapin jakoivat tyytyväisinä hipit, jupit ja punkkarit. Yhteistä on jakaminen, ei aatteet. Kun Helsingistä on tullut tolkuttoman kallis kaupunki, hinnat pakottavat siihen. Kuulostaako, niin, arkipäiväiseltä?

1996: Homo-Helsinki

Kim Finnin raportti kaupungin homokulttuurista kertoi suurelle yleisölle uutena tietona, mitä homoyöelämässä tapahtuu. Lisäksi Finn esittelee käsitteet homobisnesmies, seksuaalipakolainen ja konservatiivihomo (siis heterokulttuurista varastetussa elinikäisessä parisuhteessa elävä homoseksuaali). Vielä porskuttavan DTM:n meininkiä hän kuvailee näin:

"Äkkiarvaamatta kimppuuni hyökkää päänsä kaljuksi ajellut öykkäri. Hän on mies isolla H:lla. Hän tivaa ensin, mitä teen koko paikassa. Vastaan että työtäni. Seuraavaksi minulta tentataan, olenko käynyt armeijan, ja kun vastaa etten ole, kiinnostus laimenee välittömästi. Mutta vain hetkeksi. Seuraavassa vaiheessa öykkäri tarttuu minua ranteesta ja yrittää saada mukaansa saniteettitiloihin, väittäen haluavansa näyttää jotain. Minulla on aavistuksia, mitä hän on aikeissa esitellä ja kieltäydyn kohteliaasti. Hän ymmärtää ja menee yksin."

Lue koko juttu: Homo-Helsinki

1997: Skientologian salaisuudet

Kim Finn soluttautui tiedotusvälineiltä kiellettyyn uskontoon, skientologien sekaan. Uskonnosta puhuttiin, mutta keskustelussa oli yksi ongelma: vastustajat eivät tienneet, mistä oli kyse ja kannattajat eivät vaitiololupauksiensa vuoksi voineet puhua. City kertoi. Finn sai artikkelista Tutkivan journalismin yhdistyksen palkinnon.

Lue koko juttu: Skientologian salaisuudet

2000: Suomipornoa tekemässä

Eräänä iltana pari suomalaista ja pari venäläistä lähti työmatkalle Pohjois-Suomeen, Iso-Syötteelle. Oli tarkoitus vähän filmata, tehdä kotimainen pornoelokuva.

Cityn reportteri Antti Helin lähti mukaan. Pian selvisi, että kyse oli trilogian keskimmäisestä osasta, Tunturin Irma. Ulkomaille filmi olisi tarkoitus myydä Lapin eksotiikalla. Toiset osat olivat Parkkipirkko Nelli (lappuliisa jakaa muutakin kuin sakkoja) ja Born For Fuck (kyllä, born FOR. Juoni meni kiteytettynä niin, että moottorikelkalla ympäri Lappia päristelevä tyttö teki pohjolasta kuuman ja kostean).

"Urani huippuhetkiä", kommentoi Helin. Jopa hänen äitinsä piti jutusta.

Lue koko juttu: Suomipornoa tekemässä

2001: Idioottivarma cv-opas

City kysyi muun muassa mainostoimistosta, tavaratalosta, tuotantoyhtiöstä, teknologiayrityksestä, sanomalehdestä, ravintolasta ja sairaalasta, millaisella cv:llä oikein saa töitä. Juttu nousee edelleen säännöllisesti luetuimpien joukkoon City.fi:ssä.

Lue koko juttu: Idioottivarma CV-opas

2003: Swingerit

Walter de Campin kiinnostavimpia tutkimuksia 2000-luvun alussa oli juttu parinvaihtajista. Suomessa perustettiin ensimmäinen parinvaihtoon erikoistunut nettiyhteisö Finswingers vuonna 2002. Walterin jutun tekemisen aikaan yhteisöön kuului noin 2200 jäsentä. Finswingers.fi toimii tänäkin päivänä, jäsenmäärä tosin on pudonnut. Walterin juttu korjaa käsityksen, että parinvaihto olisi likaista, salaista ja parisuhteen tuhoavaa puuhaa. Päinvastoin: parinvaihtajat haluavat nimenomaan välttää pettämisen ja valehtelemisen. Parinvaihto ei välttämättä johda parin vaihtoon.

Lue koko juttu: Swingerit

Yhtäkkiä koko kaupunki puhui muotilesboista.
Yhtäkkiä koko kaupunki puhui muotilesboista.

2005: Muotilesbot

Toimittaja Outi Pippuri lanseerasi City-lehdessä vuonna 2005 käsitteen, joka elää vieläkin. Muotilesbo. Termi tietenkin ärsyttää monia, mutta ilmiö lienee tuttu: tavalliset kauniit nuoret heterotytöt, jotka harrastavat seksiä tyttöjen kanssa sekoittaakseen tavallisten komeiden nuorten heteromiesten päät. He tekevät sen, koska on coolia olla lesbo. Oikeat lesbot eivät pidä heistä.

Odotamme aikaa, jolloin pääsemme tekemään saman jutun miehistä. Uskokaa pois, se tulee.

Lue koko juttu: Muotilesbot

2008: 2000-luvun kirjaroviot

Tappouhkauksia, sensuuria, vainoja, häiriköintiä ja oikeusjuttuja. Kirjailijan ammatti ei edelleenkään ole vaaraton. City listasi kymmenen kirjaa, jotka ovat järkyttäneet, inhottaneet, suututtaneet ja puhuttaneet 2000-luvulla. Syytteitä oli irronnut muun muassa islamin halventamisesta, rasismista, harhaoppisuudesta, saatananpalvonnasta, alaikäisen pahoinpitelyyn yllyttämisestä ja vihamielisen propagandan levittämisestä.

Lue koko juttu: 2000-luvun kirjaroviot

2009: Pohjois-Korea

Maria Petterssonin raportti Pohjois-Koreasta puhuttaa edelleen. Maahan ei noin vain mennä, puhumattakaan jutun tekemisestä – siksi Cityn toimittaja joutui salaamaan tiukasti ammattinsa aina viisumihakemuksen täyttämisestä reissun loppuun. Juttu nousi City.fi:n luetuimpien listalle jälleen viime joulukuussa, kun maan pitkäaikaisen johtajan Kim Jong-Ilin kuolemasta uutisoitiin länsimaisessa mediassa.

Lue koko juttu: Pohjois-Korea

2010: Aivodoping

Cityssä testattiin jenkkiopiskelijoiden uutta harrastusta, älylääkkeitä. (Kuvitus: Timo Kuusela)
Cityssä testattiin jenkkiopiskelijoiden uutta harrastusta, älylääkkeitä. (Kuvitus: Timo Kuusela)

Cityn toimittaja avasi jenkkiopiskelijoiden lääkekaapin ja testasi journalismin nimissä pirasetaami-nimistä lääkettä, joka on alun perin tarkoitettu lihasnykäysten ja Alzheimerin taudin hoitoon. Toivottu käyttötarkoitus olikin työtehokkuuden, oppimisen ja muistin parantaminen. Ja kas, vastaavaan tarkoitukseen käytettyjä lääkkeitä löytyi iso kirjo lisää. Millaiselle dopingille olet valmis urhaamaan aivotoimintosi tehdäksesi itsestäsi maailman tehokkaamman?

Lue koko juttu: Aivodoping

2011: Opintotukiliitot

Sponsored by Kela. City kertoi ensimmäisenä opintotukilain porsaanreiästä, jonka lukuisat toisen asteen opiskelijat ovat kaikessa hiljaisuudessa keksineet: jos menee naimisiin kaverin kanssa, saa yli 200 euroa kuukaudessa enemmän opintorahaa! Sääntö koskee alle 20-vuotiaita opiskelijoita. Onko järkeä, että täysi-ikäisen vanhempien tuloja kytätään, jos lain voi kiertää näin helposti? Muut mediat heräsivät aiheeseen vasta Cityn jälkeen. Esimerkiksi Ylessä aiheesta tehtiin juttu pari kuukautta myöhemmin.

Lue koko juttu: Opintotukiliitot

2012: Suomen ulkomaalaiset seksityöläiset

Helsingin yössä myydään seksiä. Olemme kuulleet poliisin, asiakkaiden ja ravintoloiden tarinat, mutta yksi ryhmä ei ole saanut suunvuoroa. Keitä Suomessa toimivat ulkomaalaiset seksityöläiset ovat ja mitä he ajattelevat? Anton Tammi istui kolmen sängyn reunalle – ja kuunteli.

Lue koko juttu: Suomen ulkomaalaiset seksityöläiset


Juttu on julkaistu Cityn retronumerossa syyskuussa 2012.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi