Innokas naisen ääni selvittää puhelimen toisessa päässä. Hän on Katrin Johansson, laulaja ja ihminen, joka on kiinnostunut paitsi musiikista, myös ihmisten onnellisesta yhteiselosta.
“Oletko huomannut, että jos menet metrolla tai bussilla jonnekin ja katsot, mitä toiset ihmiset tekevät, he eivät voi katsoa toisiaan ollenkaan. Se ärsyttää mua. Miten ihmiset voisivat parantaa maailmaa, jos he eivät voi edes katsoa toisiaan?” Johansson kysyy.
Kymmenisen vuotta sitten Suomeen Ruotsista muuttanut Johansson ottaa asiansa vakavasti – se kuuluu hänen puheestaan. Ei totisen vakavasti, vaan sillä tapaa, että hänen hieman murtaen puhumisestaan välittyy kuva vilpittömästä halusta parantaa maailmaa. Ja se tapahtuu Johanssonin mukaan musiikin kautta.
“Olen pohtinut, miten musiikki voisi yhdistää ihmisiä. Olen säveltäjä ja sanoittaja ja aihe tuli mieleeni miettiessäni, että haluaisin tarkistaa, miten ihmiset reagoivat minun musiikkiin”, Johansson kertoo.
Johanssonin ja Irina Geteyan ideasta sai alkunsa Lonely Together -projekti, joka kuvaa musiikin merkitystä ja sen välittämiä tunteita. Erilaisita taustoista tulevat ihmiset pohtivat videoilla omaa suhdettaan musiikkiin.
Kolmen kuvauspäivän aikana Metropolia AMK:ssa toteutettuihin videoihin haastateltiin 40 ihmistä. Kaikille annettiin yksi biisi kuunneltavaksi ja osallistujat kertovat fiiliksensä kuulemastaan. Kahdella ensimmäisellä videolla haastateltavat pohtivat yleisemmin omaa suhdettaan musiikkiin.