Rakkautta&Anarkiaa kerää syyskuisin Helsingin teattereihin vuoden parhaat leffat ja maan sosiaalivammaisimmat popcorn-natsit.
Missä karkkipussi aukeaa, limu sihahtaa tai popcorn rouskahtaa, siellä pullahtaa popcorn-natsin otsasuoni. Ensin elokuvateatterin pimeydessä muljahtaa kiukkuisesti valkoinen silmämuna. Sitten alkaa paheksuva tuhina. Kahdessatoista sekunnissa popcorn-natsi lietsoo itsensä raivoon ja mörähtää
”Elokuvissa ei syödä! Jos haluat syödä, mene ravintolaan!”
Popcorn-natseja tapaa useimmiten taide-elokuvien myöhäisnäytöksissä. Kyseessä on elokuvan hc-harrastaja, usein hipsteri, aina mies, aina yksin elokuvissa. Vaikka tunnistaisit popcorn-natsin, hänen välttelemisensä ei auta. Popcorn-natsi nimittäin haistaa grillisipsin riviltä 4 riville 18.
Popcorn-natsille tulee vuosi vuoden jälkeen yllätyksenä, että suomalaiset syövät elokuvissa popcornia. Se, että popcornia myydään elokuvateatterin aulassa, ei ole riittävän vahva vihje. Popcorn-natseille tiedoksi jo tässä vaiheessa, että myös ensi vuoden leffafestareilla syödään popcornia. Jollet kestä, jää himaan.
Lopuksi vielä terveiset sinulle, Indian Bazarilta haiseva ituhippi, joka istuit Russia 88 -elokuvan näytöksessä 18.9. rivillä 5. Otit sitten leffaevääksi porkkanoita paperipussissa. Rousk-rousk, saatana.
