Kemopetrol ei ole ainoa bändi, joka etsii Helsingistä kuumeisesti uutta bändikämppää. Nykyinen kun on purkutuomion alla.
”Treenitilaa on todella hankala löytää, varsinkin jos on jotain toiveita paikasta”, kertoo Kemopetrolin kitaristi Marko Soukka.
Ja vaikkei vaatimustaso olisikaan korkealla, treenikämpän saaminen vaikuttaa tuhoon tuomilta.
Kaapelitehtaan tiloissa on viitisenkymmentä 25–30 neliön treenikämppää, joista joutuu pulittamaan kuukaudessa 12 euroa neliöltä. Jokaisessa kämpässä soittaa yhdestä kolmeen bändiä, mutta vaihtuvuus on miltei olematonta ja jonossa uupuu satoja halukkaita. Eikä Kaapelitehtaan treenikämppäjonossa tunneta vip-kohtelua. Soittotilat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä, oli kyseessä sitten CMX tai punkpumppu Puotilasta.
Tosin kämppä on luvassa pian muutamalle onnekkaalle, kun entisistä varastoista tehdään puoli tusinaa uutta treenitilaa.
Jos bändillä riittää kopeekkaa, vaihtoehtona ovat myös yksityiset markkinat. Useimmat näistäkin tosin ovat täynnä. Herttoniemessä 27 bändikämpän Sound Innin huoneet kustantavat kuukaudessa 17 euroa neliöltä. Täyteen ahdettu paikka laajentaa pian.
Vallilan Musahotellissa kämppiä on kolmisenkymmentä, kuukausihinnaltaan 450–600 e tilan koosta riippuen. Iso-Robalta voi saada 30 neliön treenikämpän jopa 200 euron kuukausihintaan – jos on kontakteja.
Helsingin bändikämppä- pula ajaa artisteja jo kotio-loihin. Pietarinkadulla parinkymmenen neliön yksiössä harjoitteleva kokoonpano harmittelee, ettei rumpuja voi kerrostalossa paukuttaa – eikä olisi kyllä tilaakaan.
Harva taloyhtiö ottaa tiloihinsa rokkibändiä. Merkitys mekastukselle löytyy vasta tulevaisuudessa. Silloin kun voidaan markkina-arvona pitää, että kellarissa on treenannut tuleva Ville Valo.
