10 arkikielen sanaa, joita kaikki käyttävät väärin

Oletko aina puhunut suomea väärin?

Äidinkielenopettaja Sirkka-Liisa suuttuu, jos joku vielä kutsuu kusipäistä exäänsä narsistiksi.
Äidinkielenopettaja Sirkka-Liisa suuttuu, jos joku vielä kutsuu kusipäistä exäänsä narsistiksi.

Suomi, tuo kaunis lainasanoilla koristeltu kielemme

Suomen kielen ongelma ei ole se, että se olisi vaikea. Ongelma on se, että olemme kaikki liian itsevarmoja käyttäessämme sanoja, joita emme oikeasti ymmärrä. Kieli elää niin nopeasti, että merkitykset muuttuvat ennen kuin ehdimme oppia vanhatkaan. Tulos: käytämme samoja sanoja – mutta puhumme eri asioista.

Lue myös: 18 faktaa 'Buffy, vampyyrintappaja' -sarjasta

Tässä kymmenen sanaa, jotka melkein kaikki käyttävät väärin tai ainakin eri tavalla kuin luulevat.

1. Ikoninen

Nykypuheessa: “hieno”, “legenda”, “upea look”.
Oikeasti: tarkoittaa symbolisesti merkittävää, jotain jolla on laajempi kulttuurinen arvo.
Kaikki ei voi olla ikonista. Hieno kahvikuppi ei ole ikoninen. Marilyn Monroe on.

2. Fakta

Nykypuheessa: “minun mielipiteeni, johon olet väärässä vastaamaan”.
Oikeasti: tarkistettavissa oleva tosi asia.
Jos se ei kestä Googlen tarkistusta, se ei ole fakta. Se on tunne, ja sekin on ok – mutta ei sama asia.

3. Narsisti

Nykypuheessa: “ikävä, itsekäs tyyppi”.
Oikeasti: vakava persoonallisuushäiriö, jota ei voi diagnosoida ilman koulutusta.
Exä voi olla mulkku. Se ei tee hänestä narsistia.

4. Trauma

Nykypuheessa: “asia, joka harmitti”.
Oikeasti: psyykkinen tai fyysinen vamma, joka ylittää ihmisen selviytymiskyvyn.
Kaikki pettymykset eivät ole traumoja. Jos traumoja olisi näin paljon, meillä olisi oma kuntoutuslinjasto Kelan pikakassalla.

"Mä traumatisoiduin loppuelämäkseni, kun mä en ehtinyt siihen bussiin..."
"Mä traumatisoiduin loppuelämäkseni, kun mä en ehtinyt siihen bussiin..."

5. Broileri

Nykypuheessa: “nuori tyyppi”.
Oikeasti: poliittinen termi 80–90-luvuilta: tehoputkessa kasvatettu poliitikko, joka ei tunne muuta kuin oman puolueensa.
Eli ei, 25-vuotias graafikko ei ole broileri. Ministerin erityisavustaja ehkä on.

6. Legendaarinen

Nykypuheessa: “oli tosi hauska ilta”.
Oikeasti: sana viittaa tarinalliseen, lähes myyttiseen statukseen.
Legendaarinen ei synny siitä, että joku oksensi taksiin. Se syntyy siitä, että joku muistaa sen 40 vuoden päästä.

7. Adjektiivi “suhteellisen” väärinkäyttö

Esimerkiksi: “Olen suhteellisen varma.”
Tämä tarkoittaa ‘vertailtuna johonkin toiseen varmuuteen’, ei “aika varma”.
Mutta koska kukaan ei jaksa verrata, sana on menettänyt merkityksensä – suhteellisen perusteellisesti.

8. Inspiroiva

Nykypuheessa: mikä tahansa somepostaus, jossa on auringonlasku ja kahvimuki.
Oikeasti: jotain, joka saa aikaan toiminnan tai muutoksen.
Jos et muuta mitään, se ei ollut inspiroivaa. Se oli nätti kuva.

9. Nostalgia

Moni käyttää sanaa tarkoittamaan mitä tahansa menneen haikailua.
Oikeasti nostalgia oli 1600-luvulla tauti, joka diagnosoitiin koti-ikävänä.
Eli kun sanot “mulla on nostalgiaa”, lääkärit ennen vanhaan olisivat määränneet sinut laivalle takaisin kotimaahan.

10. Draama

Nykypuheessa: “keskustelu, jossa en saanut tahtoani läpi”.
Oikeasti: näytelmämuoto, jossa on juoni, konflikti ja jännite.
Kaikki draama ei ole negatiivista. Mutta jos se toistuu joka viikko, se ei ole draama – se on parisuhde.

Miksi käytämme sanoja väärin?

Kun tarpeeksi moni käyttää sanoja väärin, väärästä tulee uusi oikea. Toisaalta muiden puheiden korjailu on vain yksinkertaisesti mänttiä, joten pulassa ollaan. 
Siinä piilee arkikielen taika – ja sen painajainen.

Lue myös: Tutkimus: Englannin kieli elää ja muuttuu sukupolvien mukana