Kuvittele itsellesi tilanne: olet kivassa työpaikassa, hommat rullaa ja projektia pukkaa - kunnes ei yhtäkkiä enää pukkaakaan. Et saa enää tietoa kokouksista, saat tietää että työtehtäviäsi koskevista asioista on sovittu selkäsi takana, vastuitasi vähennetään "Parempi että Riittaliisa hoitaa tämän". Yhtäkkiä vain havahdut siihen, ettet tiedä yhtään mitä on meneillään, muttet ainakaan ole enää olennaisten asioiden äärellä.
Kukaan ei sano mitään suoraan, mutta tiedät kyllä katseista ja suhtautumisesta, että jotain on muuttunut. Ilmiötä kutsutaan nyt nimellä quiet cutting, hiljaisiksi potkuiksi, eikä ilmiö ole kovin uusi.
Lue myös: Kaupunkien hiljainen kriisi – tällaista on urbaani yksinäisyys
Hiljaiset potkut nousivat puheenaiheeksi HuffPostissa, Fortunessa ja Business Insiderissa. Siinä työnantaja ei irtisano työntekijää, vaan vähentää tämän vastuita, siirtää tehtäviä toisaalle tai siirtää henkilön rooliin, jossa ei ole enää kasvun tai vaikutusmahdollisuuksia. Härskeimmät tapaukset myös sulkevat työntekijän ulos muusta tiimistä pimittämällä kokouksia tai after workeja, ja tällainen toiminta paukkuu harmaan alueen sijaan mustalla mitä tulee työpaikkakiusaamiseen.
Osataan sitä meilläkin
Eräs toimittaja kuvaa työolojaan yhdessä Suomen tunnetuimmista mediataloista. Hän aloitti työt, muttei saanut kunnon perehdytystä, ja yritti alun nihkeyden jälkeen selviytyä.
Yhtäkkiä kaksi viikkoa hänen jälkeen talossa aloitti toinen työntekijä, joka tuli kesäkaudeksi töihin. Työtehtävät, joista oli sovittu, että siirtyvät hänelle, jaettiin aina kesurille kaikkien selän takana.
Tehtäväjako ilmeni kesurin paljastaessa asiat aina palavereissa. Hän saattoi kertoa niistä teemoista tai haastatteluista palavereissa, joista oli ensin puhuttu Toimittajalle.
"Oli hienoa kun kyselin teemahaastatteluiden perään, niin kukaan ei sanonut mitään selkeää vaan vältteli aihetta. Seuraavassa palaverissa kesuri kysyi milloin hän taas voi julkaista sen", toimittaja kertoo.
Mistään ei koskaan puhuttu ääneen, mutta pinnan alla väreili
Toimittajalle ei annettu koskaan palautetta. Hän kuuli toisilta työntekijöiltä suoriutumisestaan. Eräskin työkaveri kertoi hänelle, että miksi hän ei ole iloinen työsuorituksistaan, koska hänen juttunsa olivat olleet suosituimpien listalla sillä viikolla.
Kesuria sen sijaan kehuttiin avoimesti.
Joskus touhu meni niin härskiksi, että hänet jätettiin palavereissa viimeiseksi eikä kukaan reagoinut siihen mitä hän sanoi.
"Saatoin kysyä, voinko tehdä vielä jotain ja vastassa oli tyly hiljaisuus."
Lue myös: Katsotko puhelinta näin? Ihosi voi vanheta nopeammin
"Kaikkein ikävintä oli muutaman kerran tulla keikalta tyhjään toimitukseen, koska kukaan ei ollut viestinyt minulle liikkuvista aikatauluista. Joskus joku muu työntekijä kävi kysymässä, miksi hän ei ollut osallistunut siihen tai tähän yllätyspalaveriin tai kahvitilaisuuteen. Katselin kalenterini läpi uskomatta, etten todellakaan ollut saanut tietoa näistä tilaisuuksista."
Aikaa myöten kävi selväksi, että hänen kannatti irtisanoutua - ja sen hän myös teki.
Ilmiölle monta eri nimeä
Suomessa ilmiölle on ehdotettu nimeksi herrasmiesmäinen irtisanoutuminen, mutta irtisanomistavassa ei ole mitään herrasmiesmäistä.
Olennaista on, ettei kohteelle itselleen kerrota mitään, mutta kalenteri hiljenee ja hiljaisesti irtisanotun ympärillä velloo kumma ilmapiiri. Viimeistään siinä vaiheessa hälytyskellot soivat, kun saa vain pieniä kehitystehtäviä tai sivuprojekteja, joiden tuottava arvo on lähellä ihansama-luokkaa.
Jossain myös kirjoitettiin, että hiljaiset potkut ovat modernin työelämän kohteliaisuuden muoto, mutta vaikeaa nähdä tavassa mitään kohteliasta. Toisaalta työnantaja säästää huikeat irtisanomiskulut, jos ei voi vedota tuotannollistaloudellisiin seikkoihin.
Lähteet: HuffPost, Fortune