Halloweenin taustalla on tuhansien vuosien historia, jossa kietoutuvat yhteen kelttien uskomukset, kristilliset perinteet ja siirtolaisten mukana kulkeneet tavat.
Kelttien Samhain – elävien ja kuolleiden rajalla
Halloweenin alkuperä juontaa juurensa kelttiläiseen Samhain-juhlaan, jota vietettiin 2000 vuotta sitten Irlannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Se merkitsi sadonkorjuun päättymistä ja talven alkua. Kelttien uskonnossa uskottiin, että 31. lokakuuta elävien ja kuolleiden maailmat sekoittuvat ja henget voivat palata maan päälle.
Kristinusko muokkaa juhlaa
600-luvulla kristinusko muokkasi juhlan luonnetta, kun kirkko perusti Pyhäinpäivän ja myöhemmin Kaikkien sielujen päivän kuolleiden muistoksi. Näistä päivistä muodostui vähitellen sekoitus pakanallisia ja kristillisiä perinteitä.
Lue myös: Video ei herkille: luumuseo paljasti kuriositeettinsa
Souling – makeisia sielujen puolesta
Keskiajan Euroopassa köyhät lapset ja aikuiset kiersivät talosta taloon pyytäen ruokaa tai makeisia vastineeksi rukouksista vainajien sielujen puolesta. Tätä kutsuttiin soulingiksi ja se muistuttaa myöhempää trick-or-treat -perinnettä. Pukujen käyttäminen liittyi ajatukseen, että ihmiset voivat naamioitua pahoilta hengiltä.
Lue myös: Mitä tallentui varsinaissuomalaisen miehen pihakameraan?
Halloween saapuu Amerikkaan
1800-luvulla irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset toivat halloweenin Amerikkaan. Siellä siitä kehittyi vähitellen yhteisöllinen juhla, jossa lapset pukeutuivat naamiaisasuihin ja kiersivät ovelta ovelle keräten makeisia. 1900-luvulla kaupallisuus kasvatti juhlan suosiota, ja siitä tuli yksi Yhdysvaltojen tärkeimmistä kulutus- ja viihdejuhlista.
Nykyhalloween – kurpitsasta kulutusjuhlaksi
Nykyään halloween yhdistää pakanallisia, kristillisiä ja populaarikulttuurisia elementtejä. Se on sekä lasten makeiskierrosten että aikuisten juhlakulttuurin päivä, jossa korostuvat kauhuteema, pukeutuminen ja yhteisöllisyys.
Lue myös: Psykedeelisistä sienistä apua migreeniin ja masennukseen?
Kurpitsalyhdyn kantama tarina
Kun siis seuraavan kerran näet kurpitsalyhdyn loistavan pimeässä, muista että se ei ole pelkkä koriste – se kantaa mukanaan tarinan, joka ulottuu tuhansien vuosien taakse.
Lähde: Vogue