I’ll make him a pasta, he can’t refuse… Yllyn harvoin hehkuttamaan ruokaa, mutta Gastonen pesto-artisokka pasta ansaitsee kaiken kunnian. Kotona tehty ja erittäin hyvin keitetty pasta saa seurakseen myös kotitekoista pestoa sekä hyvälaatuisia artisokan latvoja (ei niitä purkissa kuoliaaksi lötsääntyneitä) ja kunnollista parmesania. Tätä voisi syödä kulhollisen ja potea onnellista ähkyä, mutta vatsani onneksi pasta tarjotaan Italian tyyliin väliruokana, joten seuraavaksi saapuva erityisen murea Saltimbocca Romanakin pääsee oikeuksiinsa. Ainoan pienen notkahduksen erinomaisessa ateriassa tuottaa jälkiruuaksi valittu jäätelöannos. Jäätelö ei ole mitään tusinakamaa, mutta sen käsittelyssä on hieman lipsuttu ja rakenne on muuttunut osittain hileiseksi. Onneksi hyvä espresso ja melko laajalta grappalistalta valittu Barolo –grappa paikkaavat jälleen tilanteen.
Ukkoskuurojen kostuttamana arki-iltanakin Gastonen sali on täynnä ja ahdas pöytien asettelu takaa tiiviin tunnelman. Suurimmassa osassa Stadin rafloista näin täyteen tungettu sali saisi tarjoilijat paniikkikohtauksen partaalle ja töytäilemään holtittomasti edestakaisin, mutta täällä homma pelaa ystävällisesti ja tehokkaasti. Tarjoilijalla on aikaa jopa jäädä (vapaaehtoisesti) antamaan viinisuosituksia, jotka ovat muutakin kuin “tämä on ollut suosittua…” tasoa.
Pikkuinen Gastone on mukava valopilkku keskustassa. Ruokaa tehdään sydämellä ja palvelu on lämminhenkistä. Omasta lompakosta aterian maksavaa ilahduttaa myös ravintolan hinnoittelu, niin ruokien kuin viinienkin osalta – jopa Italian viinien kuninkaat, Barolot ja Amaronet, irtoavat viiteenkymppiin.
Kiitämme
- ystävällistä palvelua
- laadukasta listaa
Moitimme
- heikkoa ilmanvaihtoa
- ahdasta pöytien sijoittelua
