Vielä viisi vuotta sitten suurin osa kaupunkilaisista pisti vielä sormen suuhun, kun pöytään tarjoiltiin pieniä annoksia.
Ravintola Vian omistaja Jyrki Sukula on seurannut muutosta aitiopaikalta.
“Pienten palojen suosio on kasvanut vähintään 40 prosenttia noista ajoista.”
Sukulan mukaan suomalaiset ovat noin kaksisataa vuotta antipasti- ja tapaskansoja, italialaisia ja espanjalaisia, jäljessä. Mutta ei se mitään: yhdysvaltalaisetkin kokit kiinnostuivat pienistä paloista vasta 1980-luvulla. Ja ranskalaisten kiinnostus on vasta herännyt.
Helsingissä on jo reilusti yli kymmenen ravintolaa, jotka tarjoavat pikkupalasia. Yksi niistä, Korkeavuorenkadun Juuri, tarjoaa pikkupaloja suomalaisittain ja on nimennyt ne sapaksiksi.
“Ajatus suomalaisista alkupaloista heräsi jo 15 vuotta sitten Etelä-Euroopan matkoilla. Mietin, miksi Suomessa ei tarjota vastaavia pieniä annoksia. Mutta sapaksia aloin kehittää vasta kun liikeidea omasta ravintolasta syntyi”, kertoo Juuren omistaja Ilja Björs.
Lähes samaan aikaan ravintola Juuren kanssa alkoi hongkongilainen skandiravintola FINDS tarjota scapaksia, skandinaavisia alkupaloja, mm. tartaria hiillostetusta siiasta, perunasalaattia kapriksen kanssa ja worschmakia. Ravintolan kapteeni Pauliina Savolainen on kehitellyt nimen ja palaset ravintolan suomalaisten kokkien kanssa. Sapaksista skapakset eroavat siten, että sapakset on valmistettu pelkästään perinteisistä suomalaisista raaka-aineista.
Sukula uskoo, että suomalaiset ja skandinaaviset alkupalaset alentavat ulkomaalaisten – ja miksei suomalaistenkin -kynnystä kokeilla Suomi-ruokaa.
“Sapaksilla on mahdollisuus levitä laajemminkin ravintoloihin, joiden liikeideaan ne sopivat.”
On juhannus, on aika esitellä suomalaiset sapakset.
Juuri, Korkeavuorenkatu 27. Sapakset 2,50 euroa kappale.
Juhannus kaupungissa: Seurasaaren juhannusvalkeat 24.6. 18-01, kokko palaa 21-22, koko juhannuksen ovat auki Linnanmäki ja Serena. Ravintoloista mm. Kappeli, Teatteri, Café Ursula, Carusel, Zetor, Hariton, Ravintola Kaisaniemi ja Kynsilaukka.
