Kun Suomessa kiukuteltiin kananmunien hinnasta ja pohdittiin, onko juustosta tullut ylellisyystuote, Ruotsissa tehtiin jotain paljon järeämpää: koko maa alkoi boikotoida omia ruokakauppojaan.
Keväällä ruotsalaisessa somessa levisi kampanja, jonka nimi oli kaikkea muuta kuin hienovarainen: Bojkotta vecka 12 – boikotoi viikko 12. Käytännössä se tarkoitti, ettei ICA:n, Coopin, Willys/Hemköpin tai muiden jättiketjujen ovista astuttu sisään koko viikkoon. Syynä oli yksinkertainen turhautuminen: ruoan hinnannousu oli vienyt monelta arjen pohjan, ja kuluttajat tunsivat tulleensa lypsetyiksi.
Kampanja ei ollut mikään pieni kotikutoinen protesti. Guardianin ja ruotsalaismedioiden mukaan siihen tarttui tuhansia ihmisiä, ja boikotti levisi TikTokissa ja Facebookissa nopeammin kuin kauppajättien viestintä ehti reagoida. Eräs kampanjan käynnistäjistä sanoi kaiken oleellisen:
“Ei voi vain olla hiljaa ja valittaa. On edes yritettävä jotain.”
Ruotsalaiset kauppaketjut puolustautuivat tutulla mantralla: globaalit kriisit, toimitusketjut, Ukraina, ilmasto.
Ja onhan se totta, että kaikki ei ole heidän käsissään.
Silti kuluttajien viesti oli selvä: hinnannousu tuntuu epäreilulta, eikä kansa enää niele selityksiä purematta.
Lue myös: John Travolta häikäisi Grace–näytöksessä – täydellinen muodonmuutos sai fanit huokailemaan
Kiinnostavaa on myös se, minne protesti levisi. Pian rahan kurimus laajeni USA-tuotteiden boikotteihin ja laajempaan keskusteluun siitä, kenen tuotteita pohjoismaiset kuluttajat ylipäätään haluavat enää tukea.
Suomessa tämä kaikki herättää automaattisesti yhden kysymyksen:
jos ruotsalaiset voivat boikotoida ruokakauppojaan, miksei sama voisi tapahtua meillä?
Ehkä ruotsalaisten viesti on lopulta tämä: kuluttajilla on enemmän voimaa kuin he itse joskus muistavat.
