Oletko koskaan miettinyt, miksi ne hyvät tyypit eivät sytytä, mutta se yksi tunteeton exä saa sinut elämään kuin oman elämäsi draamasarjassa?
Jos terveet ihmissuhteet tylsistyttävät, saatat olla emotionaalinen masokisti. Jep, sellainen ihminen, joka tuntee olevansa elossa vasta, kun parisuhde aiheuttaa sydänsuruja ja tuskaa.
Jos ei satu, se ei tunnu miltään
Sinulle rakkaus ilman tuskaa on kuin latte ilman kofeiinia, täysin turhaa. Jos kaikki on hyvin, alat huolestua. Missä draama on? Missä tunteet? Missä se myrsky, joka todistaa, että tässä eletään isosti?
Tylsä turvallisuus ei tunnu rakkaudelta, vaan hengähdystauolta ennen seuraavaa katastrofia.
Exäsi on kuin huume ja sinä olet koukussa
Tiedät, ettei siitä tule mitään. Mutta palaat silti. Kerta toisensa jälkeen.
Hän on kuin tupakka, jonka poltat, vaikka syöt jo neljättä päivää nikotiinipurkkaa. Edes terapeuttisi ei jaksa enää yllättyä, kun kerrot: ”Niin, me kokeillaan taas uudestaan.”
Totuus on, että et kaipaa häntä, kaipaat sitä tunnetta, sitä tuttua kipua, joka muistuttaa, että olet olemassa.
Terve ihmissuhde? Kuulostaa tylsältä
Kun joku kohtelee sinua hyvin, alat epäillä hänen motiivejaan. Kun hän vastaa viestiin heti, mietit, onko hän epätoivoinen.
Kun hän sanoo ”rakastan sinua”, alat miettiä, mitä hän haluaa. Terve parisuhde ei kiinnosta, koska se ei tunnu tarpeeksi sähköiseltä.
Riidat ovat sinun rakkauden kielesi
Toiset ihmiset rakentavat suhteita keskustelemalla. Sinäkin rakentaisit ehkä, jos et olisi liian kiireinen kaataessasi niitä riidoilla.
Kun hän huutaa, sinä tunnet. Kun hän lähtee, sinä sytyt. Kun hän palaa, olet elossa. Ja jos kukaan ei riitele kanssasi, aloitat riidan itse. Ihan vain varmuuden vuoksi.
Miksi valitset aina väärin – ihan tahallaan
Olet ehkä huomannut kaavan: aina se sama tarina, vähän vain eri nimellä. Se ei ole sattumaa vaan valittu tie.
Kun on kasvanut kaaoksen keskellä, rauha tuntuu usein epäilyttävältä ja siksi valitset sen, joka ei vastaa viesteihin. Sen, joka katoaa, pettää, tai on muuten vain tunteeton. Ihan vain koska siinä on tuttua draamaa ja koska ilman sitä et tiedä, kuka olet.
Voiko tästä parantua (ja haluatko edes)?
Voi, mutta varoitus: se ei tunnu aluksi miltään. Rauha on aluksi outoa ja tylsää. Mutta tylsyys on vain merkki siitä, että aivosi eivät enää odota katastrofia.
Kun totut siihen, alat huomata, että draaman sijaan sinulla on jotain pysyvämpää: turvallisuutta. Ja se, rakas masokisti, on ehkä se tärkein asia, jota sinun tulisi alkaa vaalimaan.