En tiedä onko tämä nyt...
En tiedä onko tämä nyt varsinaisesti synti, tai on se ehkä itseäni kohtaan. Olen kerran toisensa jälkeen rakastunut miehiin, jotka kohtelevat minua huonosti. Joko pitävät vain panopuuna, tai sitten ovat alkoholistirenttuja. Olen pahasti läheisriippuvainen. Nyt olen seurustellut viimeisimmän renttuni kanssa 3 vuotta. Tiedän että pitäisi erota, mutta pelkään yksin jäämistä niin, että mieluummin takerrun ajoittaisiin onnenhetkiin kuin vaadin ihmisarvoista kohtelua.
Nykyinen on tuurijuoppo, joka on kännissä minua kohtaan henkisesti paha, ja väkivaltaisuudenkin merkkejä on ollut. Mitä kamalampi hän on, sen kiltimmäksi ja rakastavammaksi minä häntä kohtaan muutun, koska ajattelen että hän muuttuu jos olen hyvä hänelle, ja oppii rakastamaan minua oikeasti.
Yritän jatkuvasti miellyttää häntä, silti saan haukut ja huorittelut säännöllisesti, vaikka olen uskollinen ja kiltti hänelle, teen ruokaa, pesen pyykit, hieron hartioita, kuuntelen kun hänellä on morkkis riehumisten jälkeen, hellin, vien paikattavaksi kännikaatuilun jälkeen, etsin eri paikoista hänen kännissä hukkaamaansa omaisuutta jne.
Haluaisin parantua, alkaa arvostamaan itseäni. Olen päättänyt mennä Al-Anon-ryhmään. Ja sitten eroan avomiehestäni. En kuuntele enää hänen anteeksipyyntöjään känniriehumisten jälkeen, vaan arvostan itseäni ja omaa onneani, ja lähden. Minäkin olen ihminen.
15 kommenttia
Anonyymi
23.10.2006 15:26
Krooh pyyh. En jaksanut edes lukea loppuun. Whatever.
Anonyymi
23.10.2006 15:28
Sen verran olen oppinut terapeuttiystävältäni, että tuollaista sietää vain sellainen, jolla on hyvin alhainen ja yleensä lapsuudessa kolhittu itsetunto. Puutetta on myös jossain perusturvallisuuden kokemuksessa. Kun opit arvostamaan itseäsi ja luottamaan itsenäiseen pärjäämiseen, et enää alistu tuollaisen ali-ihmisen vaimoksi. Niinpä kehottaisin hakemaan asiantuntija apua.
Anonyymi
23.10.2006 16:15
Lähde heti. Älä jää odottamaan huomista. Sattuu, mutta varmasti et kadu koskaan.
Anonyymi
23.10.2006 16:17
et tule parantumaan ikinä!!!!
Anonyymi
23.10.2006 16:42
Mies 32 vee klo 16.17, v...u mikä idiootti olet!
Anonyymi
23.10.2006 16:50
^
^
Joo mies 32 vedä itsesi kiikkuun... ei menetetä MITÄÄN
Anonyymi
23.10.2006 20:00
Taistele vaan tuulimyllyjä vastaan...
Tai sit teet oikein ja lähde. Ei välttämättä ihan heti jos tarttee tehdä valmisteluja. Mut pääasia et lähdet.
Anonyymi
24.10.2006 01:06
Vieläkö tollasia äijiä löytyy? Säälittävää!
Anonyymi
24.10.2006 08:06
Voimia sulle! Rohkeasti vaan Al-Anoniin tai muuhun vastaavaan, sieltä voi hyvinkin löytyä paitsi uusia ystäviä joilta saa tukea ja ymmärrystä, myös tietoa esimerkiksi juuri läheisriippuvuudesta. Olet oikealle tiellä, jatka vaan rohkeasti eteenpäin. Ansaitset parempaa kuin miehesi kohtelun. Jos sinä lähdet, hän on se joka siinä häviää.
Anonyymi
24.10.2006 09:24
Hieno juttu, että olet päättänyt irrottautua suhteesta, jossa sinua ei arvosteta tippaakaan. Kaikkea hyvää sulle jatkoon!
Anonyymi
24.10.2006 11:01
Go girl!! Lähde niin nopeesti kun pysyt. Ja hae apua. Elämä muuttuu eron jälkeen paljon paremmaksi, kokemusta on.
Suosittelen vierailua näillä sivuilla:
www.narsistienuhrientuki.info/
Tsemppiä! :)
Anonyymi
24.10.2006 11:19
Al-Anon??Onko se joku starwars ryhmä?? Vai onko se erilainen lamppu kuin Xe-non??Ja onko siis lampuillakin ryhmä??
Anonyymi
24.10.2006 12:47
Hyvä että tohon päätökseen päädyit.
Ei kannata pilata omaa elämää ihmisen kanssa joka ei sinua arvosta, taikka välitä.
Varmasti tulee sinua anelemaan takaisin luvaten muuttua ym.
Muista vaan pysyä lujana, ja pitää mielessä ettei sitäkään muutosta kestä paria viikkoa pitempään.
Anonyymi
26.10.2006 11:50
Pari viikkoa? Seitsemän päivää, sanon minä.
Anonyymi
2.11.2006 05:36
Luulin hetken lukevani päiväkirjaani menneisyydestä..
Voimia sulle päätöksen tekoon. Al-Anon on hyvä alku!
T. Uuden elämän aloittanut