Kun olin pieni, kävimme...

Kun olin pieni, kävimme usein äidin ja pikkuveljen kanssa kauppatorilla. Silloin tällöin ostimme arvat. Veljeni voitti aina, minä en koskaan. Kerran hän sitten taas voitti ihanan pehmopupun, ja minä olin kateellinen. Kun äitin silmä vältti, purin pupulta nenän pois enkä tunnustanut tekoani ennen kuin vasta vuosi sitten. Kukaan ei edes enää muistanut tapausta, mutta se painaa mieltäni yhä.

Kerran melkein tapoin veljeni. Hänelllä on kaikki maailman allergiat ja astma. Mummolassa oli höhentyynyjä, jota me lapset inhosimme. Veljeni sai aina vanutyynyn, koska oli allerginen. Minä en asian vakavuutta oikein tajunnut ja menin salaa vaihtamaan minulle laitetun höyhentyynyn pikkuveljelle ja otin itse vanutyynyn. Yöllä sitten herättiin koko talo kun pikkuveikka teki kuolemaa hengenahdistuskohtauksessa. Mummo luuli erehtyneensä enkä ole vieläkään tunnustanut kun mummo kerran otti syyt niskoilleen.