Mulla on aivan sairaan...
Mulla on aivan sairaan huono itsetunto. Vältän mm. kaupassa käymistä viimeiseen asti, koska mua jännittää niin paljon ihmisten keskuudessa. Pahinta on, että alan täristä aivan hillittömästi esim. bussipysäkillä, kassajonossa tms., jos joudun olemaan paikoillani muiden ihmisten ympäröimänä. Tämän takia suunnittelen kaikki reitit etukäteen sen mukaan, kuinka nopeasti pääsen pois paikalta.
Pelkään, että teen itsestäni huonon vaikutelman ja olen todella itsekriittinen.
Mua ahdistaa myös syödä jonkun toisen ihmisen nähden, joka ei ole perheenjäsen. Lisäksi kiinnitän huomiota siihen, kuinka äänekkäästi hengitän ja nieleskelen. Olen monesti istunut junassa 10 minuuttia nielemättä. En ole kertonut tästä kellekkään. Hävettää.
Mulla on pakkomielle korvakäytävieni puhdistamisesta - nautin siitä, kun saan hinkata korviani vanupuikolla. Joka kerta, kun käyn vessassa on pakko käyttää vähintään 2 puikkoa per korva. Toisinaan herään jopa keskellä yötä putsaamaan korviani. Suurinta tyydystä saan, kun korvani ovat täynnä vaikkua ja saan oikein paneutua ja käyttää aikaa tähän.
25 kommenttia
Anonyymi
30.11.2009 11:26
En mä (lääh!) näkis (gulp!) tossa oikeastaan (LÄÄH!) mitään kauhean poikkeavaa (GULP!). Meitä (GULP!) on (LÄÄH!) niin monenlaisia (LÄÄH!).
Anonyymi
30.11.2009 11:44
nytkö voi kysyä; missä tynnyrissä säkin olet kasvanut?
Anonyymi
30.11.2009 11:52
Vanupuikot ei oo paras tapa korvakäytävien puhdistamiseen. Niillä pahimmillaan pakkaa sen vaikun vaan tiiviimmin sinne korvaan eikä saa pois kaikkea. Suosittelisin korvatippoja ja sellasta pumppua ainakin kerran kuukaudessa.
Anonyymi
30.11.2009 12:13
Meitä on moneen junaan
Anonyymi
30.11.2009 12:42
Nieletkö vai syljetkö?
Anonyymi
30.11.2009 12:57
Sulla taitaa olla paniikkihäiriö. Juttele lekurille. Siltä saa helposti betasalpaajia jotka auttaa tuohon tärinään. Ja muutenkin osaavat auttaa tai ainakin ohjata jollekin joka osaa. Suosittelen, puhun kokemuksesta.
Anonyymi
30.11.2009 12:57
Huhhuh, ei voi olla helppo elämä. Mikä niissä muissa ihmisissä oikein jännittää? Mitä jos pistäisit kerran elämässä pakan täysin sekaisin, heiluisit vaikka alasti kännissä Kampin metroasemalla jonkun katusoittajan edessä tanssien. Ei paljon nieleskelemiset tunnu sen jälkeen.
Anonyymi
30.11.2009 13:35
jep, selvästi paniikkihäiriö kyseessä. toi korvienpuhdistus taas on pakkohäiriö.
Anonyymi
30.11.2009 18:28
sulla on paniikkihäiriö. toi korvien alituinen putsaaminen on taas ihan toinen juttu.
Anonyymi
30.11.2009 18:44
miten sun korvat voi olla edes joskus täynnä vaikkua, jos käytät 2 tikkua joka vessakäynnillä? vai ruikit partsilta?
Anonyymi
30.11.2009 20:13
Tuohan oli kuin olisin omaa kirjoittamaani lukenut.
Lukuunottamatta topsypuikkohommaa.
Et siis ole suinkaan ainoa, itselläni oli viime, ja kaikki sitä edeltävät junamatkat varsin mielenkiintoisia, kun hädin tuskin kykenin hengittämään. Tärinäkin on arkea.
Se on joko että: pistät korvien välin kovaan siedätyshoitoon, joka vaatii hirmuisasti aikaa, tai sitten turvautuu rauhoittaviin.
Anonyymi
30.11.2009 20:56
meetkö mun kaa kihloihin??
Anonyymi
1.12.2009 02:21
^Eiku mun kans suoraan vihille?
Anonyymi
1.12.2009 07:41
Ihan oikeasti, hanki ammattiapua.
Anonyymi
1.12.2009 22:47
Vitun heikko!
Anonyymi
2.12.2009 05:07
Kuuntele Burzumin herkkä balladi Dunkelheit. Saa vaikut kyytiä.
Anonyymi
2.12.2009 09:01
voi voi. hae hoitoon.
Anonyymi
2.12.2009 10:15
Itse olen todennut korvakäytävien puhdistamiseen hyväksi laitteeksi höyrypainepesurin. Lähtee vaikut ja kaikki rottaa pienemmät!
Mutta paniikkihäiriö ja mielenvikaisuus lähtee lääkityksellä ja puheterapialla. Tuollainen elämä on kurjaa. Itse syönyt kaksisuuntaiseen lääkityksen. Auttaa, ja puhun kokemuksella myös monen muun puolesta !
Anonyymi
2.12.2009 13:58
juu, paniikkihäiriöltä kuulostaa. ammattiapua saat terapeutilta tai vaikka alkuun terveydenhoitajalta. tsemppiä vaan, se helpottaa iän myötä =)
Anonyymi
2.12.2009 19:06
toi on täysin selvä paniikkihäiriö. mulle annettiin masenunnuslääkettä niin meni ohi.
Anonyymi
3.12.2009 00:33
Ei välttämättä ole paniikkihäiriötä vaan jonkin sortin ahdistuneisuushäiriö johon liittyy sosiaalisten ym. tilanteiden pelko.
Moni on nätisti tai vähemmän nätisti suositellut hakemaan apua ammattiauttajalta, mutta kävikö mielessä miten vaikeaa moinen tunnustajalle olisi? Luulisin, että jos jo aivan arkipäiväiset ulkona liikkumiseen liittyvät ihmiskontaktit tuottavat suuria vaikeuksia, niin hoidon hakeminen omin avuin voi tuntua mahdottomalta. Myöskään lääkitys ei välttämättä ole oikea ratkaisu, suosittelisin ennemmin hakeutumista oikeanlaiseen terapiaan.
Onko sinulla ketään läheistä ihmistä jolle voisit kertoa näistä ongelmista, tai edes jotakuta joka voisi asiaan sen kummemmin puuttumatta auttaa sinua ottamaan yhteyttä aluksi terveyskeskukseen? Oikeanlaisen avun saaminen vie aikaa, mutta toivottavasti rohkenet tarttua toimeen, sillä oireesi saattavat vain pahentua ajan myötä.
Tsemppiä, ja muista että sinulla ei missään nimessä ole mitään hävettävää!!
Anonyymi
3.12.2009 02:00
Ei välttämättä ole paniikkihäiriötä vaan jonkin sortin ahdistuneisuushäiriö johon liittyy sosiaalisten ym. tilanteiden pelko. ole oikea ratkaisu, suosittelisin ennemmin hakeutumista oikeanlaiseen terapiaan.
Onko sinulla ketään läheistä ihmistä jolle voisit kertoa näistä
Anonyymi
12.12.2009 02:21
kuulostaa siltä ku oisit ahdistunut. Tunnet varmasti ittes ahdistuneeks helposti. Oot ehkä ujo tai jotain, oiskohan sulla masennusta?
Anonyymi
14.12.2009 01:59
Eka kommentoija, oot ihan kauhee! Nauroin niin et vedet valu silmistä. Huhhuh.
Mut joo, lääkäriltä saa apua tähän, ei oo mitään syytä kärsiä noin.
Anonyymi
31.12.2009 12:42
ahistuneisuus häiriöitä sulla ja pakko oireisia häiriöitä.