Mulla on kaikki hyvin...
Mulla on kaikki hyvin.
On vakituinen työpaikka, ihan ok palkka, kiva puoliso joka kohtelee mua ihan hyvin, ei huume- tai alkoholiongelmaa.
Mä olen myös pidetty kavereiden keskuudessa, on hyviäkin ystäviä. Harrastan monenlaisia juttuja, liikun ja luen. Olen myös ketään ylenkatsomatta fiksu ja tyytyväinen ulkonäkööni, eikä mulla ole maksuhäiriöitä tai rikosrekisteriä. Mä en palvo rahaa enkä materiaa, joten multa ei varsinaisesti puutu mitään.
Mutta... Mä olen aivan vitun tyytymätön elämääni. Jos vaan kehtaisin, jättäisin ihan kaiken ja häipyisin vaikka lähetystyöntekijäksi Afrikkaan.
Tunnustus? On jotain mitä en voi koskaan saada siksi, että sillä on oma tahto. Joten mun tunteet ja mahdottoman haluaminen tuhoaa mun koko muun elämän.
11 kommenttia
Anonyymi
31.1.2007 18:55
No lähde sinne Afrikkaan, avustustyötekijälle on aina tarvetta.Jos ei ole lapsia eikä miehesi kuole sillävälin nälkään, niin miksi ei?Voisi olla hyvä breikki tasapaksuun elämään ja muutenkin hyvä idea.
Anonyymi
31.1.2007 19:09
Jos on tyytymätön elämäänsä, niin prinsessan kannattaa vaan odottaa millon kaikki on menetetty, ja kaiholla muistella kuinka hyvin oli asiat sillon joskus.. Niinhän se on, ne joilla asiat on parhaiten, keksivät parhaiten syitä valittaa... Grow up!!!
Anonyymi
1.2.2007 03:18
^Yh Vantaalta
Anonyymi
1.2.2007 09:24
Jos oikein ymmärsin, niin tunnustajalla on tasapaksu normielämä ja hän kaipaisi henkisiä virikkeitä. Nähdäkseni tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1. Olet rohkea ja muutat elämääsi.
2. Jäät riutumaan kaipuuseen ja sinusta tulee lopulta pilleristi/alkoholisti perheenäiti.
Anonyymi
1.2.2007 10:35
perusluonne ihmisellä, haluaa mitä ei voi saada. such is life. get used to it
Anonyymi
1.2.2007 13:27
Niin kai se silleen länsimaailmassa menee, että kun perustarpeet on tyydytetty niin pitää jotain keksiä eikä koskaan voi olla tyytyväinen. Jos ei olis kotia tai olis ihan vitun köyhä ja sairas nii mikä tahansa tunnustajan omaamista asioista tekis onnelliseksi.
Enpä keksi mitään neuvoja. Paitsi sen ettei elämän ole tarkotuskaan olla aina absolutely fabulous. Muutenhan ei mikään tuntuis miltään.
Anonyymi
1.2.2007 15:11
Tässäpä hyvä neuvo sinulle. Eroa miehestäsi, ota loparit työstäsi ja lähde sinne Afrikkaan. Siellä kyllä jännitystä piisaa kun kokonainen sissikomppania raiskaa sinua Afrikan paahtavan auringon alla. On ne neekerit vain semmoisia velikultia että oksat pois. Tulet sitten takaisin tänne Suomeen hoidattaaman saamaasi HIViä ja sen jälkeen jokainen päivä, jonka saat ylipäänsä elää ilman suurempia kipuja tuntuu lottovoitolta. Eikö kuulosta hyvältä?
Anonyymi
1.2.2007 18:21
Ala tehdä jotain sellaista vapaaehtoistyötä, jossa saat tuta toisten ihmisten ongelmat ja nykymaailman surut. Kouluttaudu palvelevaan puhelimeen tai mummojen ystäväpalveluun. Takaan, että väri palaa elämääsi.
Anonyymi
1.2.2007 20:17
"Mull on kauhee ongelma, ku asiat on liian hyvin. Tää on tiätsä tosi tylsää!!!"
Anonyymi
2.2.2007 15:36
Hyvä ihminen, lopeta tommoinen naisellinen haaveilu...
Ei luulisi olevan vaikeaa palata maan pinnalle, varsinkin jos olet uskossa...
Anonyymi
3.2.2007 04:31
Varaa samalla kaks paikkaa koneesta.