Olen saanut tarpeekseni...
Olen saanut tarpeekseni naisista tämän elämän ajaksi. Ennen oin hyvinkin herkkä ja kaipasin kovasti hellyyttä yms. Sitten osui kohdalle yksi huono tyttöystävä, joka valehteli, juonitteli ja sai koko elämäni sekaisin. En ole aivan varma, pettikö myös. Ainakin ns. flirttailu oli hänellä jokaisessa tilanteessa itsestäänselvyys ja kenen tahansa kanssa. Nyt olen todella tunteeton, en voisi vähempää välittää kenestäkään muusta kuin itsestäni. Ystäväni olen kaikki 'hylännyt', en vain enää pidä yhteyttä. Kaikki naiset saavat minussa hurjan vihan aikaan. Alitajuisesti kuvittelen, että jokainen nainen on samanlainen juonitteleva luihu kuin exäni oli. Mistään parisuhteesta en enää haaveile. Teen töitä hullun lailla ja kerään rahaa itselleni mahdollisimman paljon. Nautin ainoastaan isosta tilin saldosta, se on elämäni valo.
43 kommenttia
Anonyymi
31.10.2006 19:06
Tervetuloa joukkoon suureen.
Anonyymi
31.10.2006 19:08
Sinäpä helposti katkeruidut. Mietipä jos tyttöystäväsi olisi lisäksi pettänyt, tuonut sulle tauteja ja pahoinpidelly sua. Varmaan tappaisit ittes siinä vaiheessa.
Anonyymi
31.10.2006 19:11
Petollisuus, nimesi on nainen.
Etsi uusi, parempi nainen.
Anonyymi
31.10.2006 19:11
Tuttua, niin tuttua...
Anonyymi
31.10.2006 19:12
Kirjoittajan juttu kuulostaa enemmän 12-vuotiaan kuin 22-vuotiaan kirjoittamalta. Typerää.
Anonyymi
31.10.2006 19:15
Älä nyt ystävä hyvä meitä kaikkia leimaa yhden idiootin perusteella. Oot aika nuori vannomaan että elät elämäsi ilman naista. Varsinkin kun hyviäkin löytyy.
Anonyymi
31.10.2006 19:17
niimpä ei me kaikki naiset olla samanlaisia, paitsi itse kyllä kuulun pettäjiin...näh hää....:)
Anonyymi
31.10.2006 20:16
Olet selvästi edelleen erittäin herkkä ja yrität ylikompensoida herkkyyttäsi näennäisellä kylmyydellä. Jos oikein kuuntelet itseäsi, huomaat olevasi itkun tarpeessa. Käsittele asia äläkä sorru vihaamaan kokonaista sukupuolta yhden esimerkin perusteella. Liian herkistä tulee tulevaisuuden kirvesmurhaajia.
Anonyymi
31.10.2006 20:33
^^ toivottavasti ei (näh hä)
Anonyymi
31.10.2006 21:58
no hyvä että säkin olet asian oivaltanut et naisista ei ole kuin haittaa. kokemusta on..
Anonyymi
31.10.2006 23:04
Olen samaa mieltä ettei kaikki naiset voi olla samanlaisia.Kyllä varmasti löytyy joku sinunkin elämääsi ennemmin tai myöhemmin.Joten älä todellakaan leimaa meitä kaikkia siihen paskasakkiin,kiitos!!
Anonyymi
31.10.2006 23:27
Ohhoh! Onpas toi tiukkaa tekstiä noin 22 vuotiaan suusta. Itse olen saman ikänen ja monen monta pettymystä miesten suhteen kokenut. En silti uskoani niihin ole menettänyt :D Tämän ikäsenä ei haittaa sinkkuilukaan...kerkee sitä parisuhteilemaan myöhemmin. Nyt pitää vaan elää ;)
Anonyymi
31.10.2006 23:44
Tietenkin tyttöyställäsi oli uusi haku päällä.
Ei tuollaista tunnevammaista kukaan kestäisi,
vaikea esim. ymmärtää miten ystävien hylkääminen liittyy asiaan.
Anonyymi
31.10.2006 23:57
Kyllä suurinosa naisista on samanlaisia..
Yhdyn totaalisesti kirjoittajan mielipiteeseen/ajatuksiin.
Anonyymi
1.11.2006 00:05
Tuo oli kuin omaa tekstiäni, mutta omalla kohdallani kyseessä oli mies.
Sinusta ja minusta tulisi varmasti hyvä pari.
Olemme yhtä katkeria ja voisimme vertailla kokemuksiamme. Ehkä voisimme myös askarrella yhdessä luihujen exiemme näköisiä voodoo-nukkeja, joita voisimme sitten pistellä neuloilla yön pimeinä tunteina. Jookosta?
Anonyymi
1.11.2006 00:21
mee vetää koteloon vielä sitä huaraa!
Anonyymi
1.11.2006 02:54
Kirvesmurhaajia hyvinkin. Jos ämmä huoraa, niin ei muuta kuin kirveellä päähän. Se on miehen tehtävä.
Anonyymi
1.11.2006 08:21
Ja ikää on niin paljon että tämä päätös on varmasti lopullinen...
Jotenkin huvittavaa kun juuri ja juuri parikymppiset inisee kuinka rakkaus on mennyt metsään ja enää ei koskaan voi välittää kenestäkään muusta. Voi yhyy. Ollanpa nyt kaikki niin tunteettomia ja henkisesti kuolleita vain yhden huonon suhteen takia.
Itse olin aikoinaan vuosia huonossa suhteessa ja sen jälkeen pari vuotta tapailematta ketään kun ei vain huvittanut enää sellainen. Kyllä se sieltä sitten taas lähti kun oli sen aika.
Eli turha vinkua jo suhde on mennyt vituiksi ja pariin kuukauteen ei ole tehnyt enää mieli edes koittaa välittää kenestäkään. Se ottaa aikansa, mutta uusiutuu yhtä varmasti kuin herpes.
Anonyymi
1.11.2006 08:53
22-vuotias ja kuullostat kaiken nähneeltä 60-vuotiaalta! Luuletko tuossa iässä tietäväsi mitään elämästä?
Ja paskat! Ota itseäsi niskasta, lopeta itsesäälissä rypeminen ja kasva aikuiseksi!
Anonyymi
1.11.2006 09:32
Älä katkeroidu liikaa, koska se haahka, jonka kanssa seurustelit ei ole sen arvoinen, että pilaisit oman elämäsi.
Anonyymi
1.11.2006 09:35
^^Ei se ikä aina kesää tee. Osa nykyajan 20-vuotiaista on nähnyt enemmän elämää, kuin osa 50-vuotiaista "seitsämältä töihin, neljältä kotiin ja loppuilta sohvalla tv:n ääressä" -tyypeistä.
Anonyymi
1.11.2006 09:58
^Korkeintaan ovat nähneet Salattuja elämiä, ei sitä oikeaa.
Anonyymi
1.11.2006 10:35
Joo ei pidä yleistää et kaikki naiset on tollasia. Mua on kohdellu miehet niin ilkeesti, semmosia mulkkuja tullu vastaa ettette osaa kuvitella. Vähä aika sit tapasin kuitenki miehen joka antaa mulle kaiken mitä tarvitsen! Ja tottakai mä annan mun kullalle kaikkeni! Tarkotan siis vaan ettei pidä menettää uskoaan..kyllä se hyvä sieltä jostain löytyy. Se on sit oma ongelma jos luovuttaa yhden idiootin takia.
Anonyymi
1.11.2006 11:06
ei kyllä kannattais noin kovin katkeroitua... elämäähän tää vaan on. Itellä ollu monta pettymystä elämässä.. se ottaa oman aikansa että pääsee asiasta yli, mut ei kannata luovuttaa. Typerää rypeä koko loppuelämä itsesäälissä. Ja varsinki yhen naisen takia. Kyl niitä hyviä löytyy.:)
Anonyymi
1.11.2006 12:12
Lyhyt kausi katkeruutta ja itsesääliä on hyväksi. Siis lyhyt.
Anonyymi
1.11.2006 13:15
Naiset on tollasii.Tiedän kun oon nainen=)
miehet varsinki nuoret säälittää välil, kun evät tajua ollenkaan mitä kiltit tytöt seläntakanaan puuhailee=)
Anonyymi
1.11.2006 13:30
Kyynisyys on ottanut susta materiaalisen voiton, ja se vie syvemmälle paskaan. Siinä ei auta edes uus bemari ja huorittelu pikkupilluille.
On kyllä hyvä, että koit tollaset jo nyt, ja toivonmukaan otat nyt iisisti - löytyy se kulta sullekin vielä joskus. Materiaalilla et sitä tule saamaan, tai tolla asenteella, että katselet elämää oikeutetun sovinistin lasein. Got it!
Anonyymi
1.11.2006 14:07
Ihme kun ei ihmisten itsetunto kestä edes yhtä vastoinkäymistä katkeroitumatta. Kun ei ymmärretä elämän realiteetteja niin heti kun pienikin kolhu tulee tunnepuolella niin ollaan jo niin tunnekuolleita että. Vois pysähtyä välillä miettimään että minkälaiseks ihmiseks sitä oikein haluaa tulla.
Anonyymi
1.11.2006 14:08
Toi olisi melkein voinut olla kuin oman exän suusta, jonka jätin koska hän oli säälittävä nurkissani elävä loinen.
Häntä en koskaan pettänyt, mutta hän oli aina aivan 100-varma petän ja pieksi aina silloin tällöin kyseisestä syystä.
Näin jälkikäteen hän oli mielestään maailman paras poikaystävä, joka ei tehnyt koskaan mitään väärää. Tämä kuullostaa aika samantyyppiseltä tapukselta.
Anonyymi
1.11.2006 14:22
^ se, mikä sinunkaltaisillesi ihmisille on pikku juttu, ei välttämättä ole sitä muille. Rakastamaan kykenevät ihmiset ovat herkkiä.
Anonyymi
1.11.2006 15:39
Voi itku. Hanki elämä!
Anonyymi
1.11.2006 17:28
zzzz hei! oikeesti vittu ryhdistäydy! toi on niin säälittävää paskaa ku olla voi! byäääää mua kiusattiin penenä hiekkalaatikolla ja nyt minä vihaan MINÄ VIHAAN!!!! IHMIS SAASTAA
Anonyymi
1.11.2006 19:17
Tänään 14:22
Ei tarvitse olla kylmä, rakastamiseen kykenemätön ihminen että selviää elämän tuomista kolhuista.
Sen sijaan täytyy uskaltaa kohdata oma suru, häpeä ja muut tunteet mitä esim. petetyksi tulemisesta voi seurata. Täytyy kestää oma vajavaisuutensa ja rakentaa terve itsetunto (ja itsetuntemus)joka ei perustu muiden alentamiselle.
Silloin ei joka ainoasta kolhusta katkeroidu ja käännä vihaansa ulospäin, vaan käsittelee tunteensa ja pystyy jatkamaan elämää. Katkeruus on pelkuruutta, jos aikoo jotain hyvää saada ihmissuhderintamalla, on uskallettava pistää itsensä peliin. Uudestaan ja uudestaan.
Anonyymi
1.11.2006 21:16
Parempi vaan ettei kyseinen lumppu oo enää mukana kuvioissa,kyllä sä vielä jonkun kunnollisen löydät..
Anonyymi
3.11.2006 06:15
Joo, samat sanat kun tunnustajalla paitsi että miehistä...
Anonyymi
3.11.2006 10:20
Noin nuori mies ja noin kyyninen. hohhoijaa...jonkun pikkulutkan takia.
Ryhdy vaikka homoks sitten. Voitte mennä rahakylpyyn yhdessä.
Anonyymi
3.11.2006 10:41
AK_47
Anonyymi
4.11.2006 15:07
Olen itsekkin ollut kihloissa tuollaisen naisen kanssa, ja oli hyvä että jätit sen!
Keskityn itsekkin tekemään rahaa, mutta muista että jos tulee niitä huonompia hetkiä niin ystävät ovat ainoat auttajat!
ELI: PIDÄ HUOLTA YSTÄVISTÄSI!!!!
Anonyymi
7.11.2006 14:59
Minä siis olen alkuperäisen viestin kirjoittaja.
Ystävien hylkääminen ei ollut mitenkään suunniteltu juttu, niin vain kävi. Sitä huomasi, ettei kukaan pidä minuunkaan yhteyttä kun sitä tarvitsen. Eli se olin aina minä, joka soitti. Sitten kun lakkasin soittamasta, katosivat kaveritkin. Eivät sitten tainneet olla tosiystäviä.
Ja mitä exääni tulee, hänellä todellakin oli koko ajan haku päällä niin kuin joku mainitsikin. Syytä tähän en tiedä, minä en ainakaan pettänyt, lyönyt, tai ylipäänsä tehnyt mitään muutakaan 'väärää'. Periatteessa kaiken piti olla ihan ok.
Yhtä kaikki, elämäni oli täysin sekaisin hänen takiaan ja nykyään vihaan häntä. En halua pitää minkäänlaista yhteyttä häneen, vaikka hän sitä on pari kertaa yrittänytkin.
Alkuperäinen teksti on pienessä raivonpuuskassa kirjoitettu, en oikeasti vihaa kaikkia naisia. Tosin en kyllä huoli ketään enää seurustelukumppanikseni. Luotto on mennyt täysin.
Onko kukaan muu tietoisesti valinnut yksinelämisen?
Anonyymi
8.11.2006 14:40
Ymmärrän täysin,mitä yrität tunnustuksellasi viestittää.Tiedän tuon tunteen omasta kokemuksesta.Kavereidenkin suhteen minulla on aivan sama asia.
En voisi kuvitellakaan seurustelevani!Ei ole edes läheisyyden kaipuuta,mikä yleensä on aina sinkkuna ollessa vaivannut.Kaipa se on merkki siitä,että nyt on otettava aikaa itselleen.Ja aikaa toipua exästä tai pikemminkin hänen tekosistaan.Eiköhän tämäkin kuitenkin ole vain yksi vaihe elämässä,joka ajallaan menee ohi.Niin ainakin haluan uskoa.En ole katkera.Pikemminkin loukkaantunut ja surullinen.Mutta,elämä jatkuu.
Anonyymi
10.11.2006 11:58
Mie huolisin siut loppuiäkseni enkä pettäisi enkä kusettaisi ikuna enkä muutenkaan halua elämältä muuta kuin yhden vakaan, rehellisen ja rakkaudentäyteisen ihmissuhteen. Se vain on ilmeisesti tässä maailmassa liikaa pyydetty, ainakin mitä minuun tulee, kun olen jo ennestään asunnoton, työtön, väärälle alalle kouluttautunut, vaikeasti masentunut ja ihan yksin. Sinulle toivon hyvää, useimmille kommentoijille kaikkea muuta. Unohda se raha, ei sillä mitään aitoa tunnetta aikaan saa. Tai no, mitäpä minä siitä tietäisin, heh.
Anonyymi
11.11.2006 15:08
Kiitos kommenteista, kiva kuulla että jotkut on ihan oikeasti ymmärtäneet mitä yritin kirjoittaa.
Kuulin, että exä on löytänyt uuden, heh. Oli oikein terapeuttista huomata, ettei se liikuttanut minua enää mitenkään. Lähinnä tuntuu pahalta sen uuden tyypin vuoksi, tuskin tietää millaiseen ihmiseen on tutustumassa. Huh, onneksi elämä jatkuu.
Oikeastaan minulla on moni asia ihan hyvin, kun ajattelee eikä haihattele mistään auvoisista ihmissuhteista. Parashan se on nyt vain elää itselleen. Tulevaisuus näyttää ihan mielenkiintoiselta, vaikka sitä ei kenenkään kanssa jakaisikaan.
Anonyymi
12.11.2006 17:21
Olen itse ainakin huomannut,että monet ymmärtävät väärin,kun kertoo omasta "kohtalostaan".Tarkoittaen tuota samaa,mitä sinäkin olit kirjoittanut.Osittain ihmiset ehkä haluavatkin ymmärtää väärin.Takertuvat pikkuseikkoihin,eivätkä halua nähdä kokonaisuutta.Ärsyttää tuommoiset kommentit jossa sanotaan katkeraksi,12-vuotiaaksi sun muuta.Ainakin se käsitys,minkä minä sain sinun kirjoituksesta,ei ollut mitenkään katkeran kuuloinen.Eikä myöskään tarkoitus surkutella ja kieriskellä itsesäälissä.Muut ei tuntuneet sitä vain huomaavan.Itseäni ainakin helpotti huomata,että muillakin on samanlaisia tuntemuksia.Ohimeneväähän tämä on,mutta kuitenkin.Jossain vaiheessa ajattelin,että mikä minun oikein on.Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin,aika parantaa haavat.Kunpa vain muutkin tajuaisivat,että olen onnellinen näin enkä etsi ketään.En halua kuulla niitä säälivällä sävyllä "kyllä sinä vielä jonkun löydät" juttuja.