Tää elämä tuntuu...
Tää elämä tuntuu täysin turhalta. Joka päivä töissä ajattelen että eikö se kello oo jo neljä että voi ottaa rennosti eikä tarvi enää näytellä tekevänsä töitä. Joka ilta mietin että kun taas saa nukuttua yön niin on päivän lähempänä kuolemaa, ja hyvä niin. Vedän tupakkia ja viinaa niin paljon että ihme että olen vielä hengissä.
Mitään vapaaehtoisia eläkevakuutuksia en rupea ottamaan koska olen ihan varma että en elä niin kauan että pääsisin eläkkeelle.
Jokaisen päivän otan niin että kunhan tästä päivästä selviän tekemättä mitään typeriä niin hyvin meni. Mitään tulevaisuutta ei jaksa edes ajatella.






17 kommenttia
Anonyymi
20.10.2006 13:10
EKA!!
Anonyymi
20.10.2006 13:26
Kas kun et käytä lisäksi huumeita, pelaa uhkapelejä.... d:
Anonyymi
20.10.2006 13:35
Jou man!!!!!!!!!
Anonyymi
20.10.2006 13:36
Aurinkoista syksyä sullekkin :) putoilevat vaahteralehdet on nii ihania!!!!
Anonyymi
20.10.2006 14:32
AK_47
Anonyymi
20.10.2006 16:03
Tuttu juttu. Paitsi että kun on vähän rahaa sivussa ettei tarvi pelkillä työkkäreillä elää niin otan loparit.
Anonyymi
20.10.2006 17:38
hienoa...jatka samaan malliin
Anonyymi
20.10.2006 20:35
No mene hoitoon!!
Anonyymi
20.10.2006 22:16
Normi setti. Eiks kaikkein elämä mee ainakin jossain vaiheessa noin?
Anonyymi
20.10.2006 23:34
Hanki apua itsellesi ennen kuin on liian myöhäistä.
Anonyymi
21.10.2006 09:50
olet masentunut. Have prozac and smile.
Anonyymi
21.10.2006 22:00
Elämää Suomessa vuonna 2006. Welcome to the machine.
Kohta ei Kaurismäkikään saa puhallettua romantiikkaa tähän paskaan.
Anonyymi
21.10.2006 23:40
Luulisi, että joku olis susta huolissaan. Toi näkyy päälle?
Anonyymi
23.10.2006 05:37
Samat fiilikset. Useimpina aamuina on tosi vaikeeta vakuuttaa itelleen että on jotain ideaa ylipäänsä nousta sängystä ja raahautua töihin. Ja sit sitä toivois että jos vaikka kuolis niin pääsis tästä paskasta... Mulla on kuitenkin kaksi lasta ja niiden takia en tapa itteeni--en halua jättää lapsille kauheita traumoja joten jotain kulissia on pidettävä yllä vaikka kuinka ei jaksais tai huvittais. Lasteni takia en myöskään juo paljoa... Mutta niin, kuolema olis helpotus meikäläisen elämään jos itsekkäästi ajattelisin...
Anonyymi
23.10.2006 11:26
Musta on tuntui tolta ollessani 4kk työssä, jossa en viihtynyt. Pääsin toisiin töihin ja fiilis parani ihan hirveesti. Olen tehnyt vuoden jo uudessa paikassa ja olo parani ihan hirmusesti. Samoin olen huomannut, että minulle ei taida sopia säännööliset työajat tyyliin arkena aina klo 8-16. Paremmin sopivat vuorotyöt. Kannattaa muistaa myös ottaa elämästä ilo irti...Ei viinalla masennellen vaan vaikka kavereiden kanssa keilaamassa käyden. Vastakkaisen sukupuolen kanssa elokuvissa käyden jne... Joku pidempi lomamatkakaan ei varmaan olisi pahasta? Tsemppiä sulle :)
Anonyymi
23.10.2006 11:32
PS. joku tarttuu varmasti tuohon "ollessani 4kk työssä"...Sillä tarkoitin, että minun luonteelleni sopimaton työ ehti masentaa minut noin pienessä ajassa todella pahasti... En halua edes ajatella, millaista olisi, jos olisin tehnyt sitä samaa työtä vuosikymmeniä. Sillä, millaista työtä tekee, on suuri vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Edes iso palkka ei auta, jos siellä ei yhtään viihdy ja työ tuntuu pakolta.
Anonyymi
24.10.2006 22:10
ihan samaa itte mietin oikeesti jA joka päivä..ei oo vaan enää mitään nähtävää kautta koettavaa....en jaksais muuta kuin nukkua.....