Frendeistä on jäänyt elämään montakin hyvää lainia, mutta yksi niistä on jäänyt kenties kaikkein selkeimmin mieleen. Ehkä siksi, että voin samaistua siihen 110-prosenttisesti.
Eräässä jaksossa Joey tekee nimittäin yhden asian selväksi. “Joey doesn’t share food.”
Ymmärrän Joeyn huolen, sillä nykyään on miltei mahdotonta löytää astetta kivempaa ravintolaa, jossa edes osa annoksista ei perustuisi jaettavuuteen. Monet ravintolat hehkuttavat pieniä annoksia, joita “on ihana jakaa”, mutta jos nyt ollaan ihan rehellisiä, jakaminen ei ole kivaa. Varsinkaan suomalaisille.
Ensinnäkään kukaan ei tiedä, paljonko kehtaa ottaa. Otatko reilun annoksen ja näytät ahneelta vai vähän ja jäät nälkäiseksi? Kaikissa tapauksissa lopputulos on aina sama. Lautaselle jää yksi vaivainen lusikallinen, johon kukaan ei enää uskalla koskea.
Vaivaantuneina kaikki tuijottavat useita kymppejä maksaneen annoksen rippeitä, jotka tarjoilija lopulta nappaa edestänne, koska kukaan ei rohjennut viedä sitä viimeistä palaa.
Kaveriporukalla tämä vielä jotenkin menettelee, mutta entä sitten kun kyseessä on vaikkapa bisnestapaaminen, jossa kauniisti aseteltu annos pitää onnistua jakamaan siististi jonkun täysin tuntemattoman kanssa. Ei. Ei pysty.
Olettamus jaettavissa annoksissa on myös aina se, että ruokailijoita on parillinen määrä. Olemme lukuisia kertoja kolmen hengen porukassa ajautuneet pitkän matikankin suorittaneiden henkilöiden keskuudessa tilanteeseen, jossa kahdesta selkeästä palasta koostuvaa annosta ei yksinkertaisesti ole pystynyt jakamaan kolmeen osaan.
LUE MYÖS: 6 ruokaa, joita vihasimme lapsena – ja rakastamme nyt aikuisina
Joey on siis aina ollut enemmän kuin oikeassa. Ravintolatkin voisivat joskus muistaa, että ruoan ei aina tarvitse olla ryhmätyö, josta meille kaikille on jäänyt jonkin asteisia traumoja.
Joskus se voi olla ihan vain ruokaa, jonka haluaa syödä itse ilman, että muut käyvät vuorotellen tökkimässä sitä likaisilla haarukoillaan.
Kirjoittaja on kaupunkilainen, joka ei ymmärrä, miksi ravintola-annos pitää jakaa, vaikka sen voisi syödä kokonaan itse.
