Miksi torstaisin syödään hernekeittoa? Näin hernaritorstai sai alkunsa

Hernekeittoa ja pannukakkua.

Punaisessa kulhossa tarjoiltu paksu hernekeitto, jonka pinnalla näkyy porkkanapaloja ja yrttejä. Keitto on koristeltu tuoreella persiljalla, ja kulho on asetettu tummalle alustalle.

Torstai on hernekeittopäivä

Se on taas se päivä viikosta. Lounaslistalla lukee hernekeitto ja pannukakku. Mutta miksi ihmeessä juuri torstai on hernekeittopäivä?

Taustalla on Jalostajan mukaan yllättävän pitkä ja vähän myyttinenkin historia.

Ukkosenjumala Tor tykkäsi herneistä

Yhden tarinan mukaan perinne juontaa muinaisiin skandinaaveihin. He uskoivat herneiden olevan ukkosenjumala Torin herkkua. Torin päivä oli torsdag – eli torstai.

Niinpä hernekeitto pyhitettiin juuri torstaille. Onhan se nyt vähintäänkin kohteliasta tarjota jumalalle lempiruokaa hänen omana päivänään.

LUE MYÖS: Näin urheilijat oikeasti syövät Milanon olympialaisissa – yksi ruoka villitsi koko kylän

Kustaa Vaasa ja veroherneet

Toinen selitys on käytännöllisempi ja vähän poliittisempi. Tarinan mukaan Kustaa Vaasa määräsi kansan syömään hernerokkaa vähintään kerran viikossa, jotta veroina kerätyt herneet saataisiin kulutettua ennen uutta satoa.

Torstai valikoitui sopivaksi päiväksi, ja siitä se tapa sitten jäi elämään. Jos laarit ovat täynnä herneitä, niistä tehdään keittoa.

LUE MYÖS: Gordon Ramsayn kaikkien aikojen suosikkijälkiruoka on täydellinen valinta ystävänpäivään

Paasto, armeija ja pannukakku

Katolisessa perinteessä perjantai oli paastopäivä. Siksi torstaina syötiin tukevasti – ja edullinen, ravitseva hernekeitto ajoi asiansa mainiosti. Sama logiikka päti myös laskiaiseen, joka aloitti pääsiäistä edeltävän paaston.

Vaikka katolinen paastoperinne hylättiin Suomessa jo satoja vuosia sitten, hernaritorstai jäi.

Myöhemmin perinne vakiintui myös armeijassa, mikä on pitänyt sitä sitkeästi hengissä. Kun tuhansille varusmiehille keitetään samaa ruokaa samana päivänä, tapa ei hevillä katoa.

Lähde: Jalostaja

Suosittelemme