Haluamme sankareiksi. Sellaisiksi, joilla on oikeasti väliä. Haluamme toimia tässä ja nyt, emme paeta linkolalaisiin pastoraaliutopioihin. Haluamme ekovallankumouksen, joka alkaa ruokakaupan kassalta, muotihuoneen sovituskopista ja lippupalvelun luukulta.
Nousukauden suomalaiset käyttävät valtavasti aikaa, rahaa ja aivokapasiteettia kuluttamiseen. Mietimme, missä on halvin taulutelevisio. Luemme lehdistä, kuinka kallis design-laukku – tai sen kopio – tekee onnelliseksi. Oikeasti tässä kaikessa kyse on siitä, että toisen kärsimyksellä tuotettu tavara kulkee Kiinasta kaatopaikalle vain pistäytyen pursuavissa vaatehuoneissamme.
Elämme modernin historian suurinta muutosta, ilmastokatastrofia. Parhaiden taloustieteilijöiden ennusteissa maailmantalous pienenee viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastonmuutosta ei saada hallintaan. Aavikoituvan Afrikan väestö vyöryy läpi piikkilankojen Eurooppaan, pyörremyrsky panee päreiksi joko Miamin tai Tokion, ja Kiinan sekä Intian kaupungit seisahtuvat krooniseen vesipulaan. Tämän kaiken estäminen vaatii sitä, että teemme yhteiskunnastamme lähes täysin hiiletöntä – puhumme 90% vähennyksistä puolessa vuosisadassa.
Siksi on selvää, että kulutuksemme muuttuu. Käytännössä hiiltä on kaikessa, mitä kulutamme. Henkilökohtaiset päästökiintiöt ovat lähempänä kuin luulemmekaan. Ilmastopolitiikka tulee iholle, kun jokaiselle kansalaiselle jaetaan vuotuinen tasasuuruinen hiilitili. Saldon mennessä miinukselle saatat joutua ostamaan puuttuvat päästöoikeudet moninkertaiseen hintaan – olet säälimättömien päästömarkkinoiden armoilla.
Onko silloin enää kenelläkään varaa ostaa mitään laadutonta? Massatuotettujen halpisfarkkujen päästöt ovat yhtä suuret kuin vastaavan käsityönä tehdyn designtuotteen. Pian vaihtoehtona ei enää ole viidet huonot tai yhdet laadukkaat.
Me sankarikuluttajat luomme uutta kulutuskulttuuria.
Sellaista, jossa jo nyt halutaan nähdä tavaroiden läpi – montako kilometriä tomaattini on matkustanut, kuka ompeli läpi yön huonossa valossa paitaani? Luomme kulttuuria, jossa suhteet materiaan eivät ole irtosuhteita. Meille tavara on toveri. Se on toveruutta, jonka rakentamiseen käytetään aikaa, rakkautta ja rahaa. Toveruutta, josta ei hevin luovuta, sitä hellitään ja huolletaan.
Toveruus tavaraan syntyy pitkän harkinnan tuloksena. Hyvä toveri voi olla American Apparelin T-paita tai UFF:n vintage-mekko, jonka löytämiseen meni aikaa, mutta joka kestää koko elämän. Kai jokainen meistä haluaa elämänmittaisen rakkaussuhteen yhden illan jutun sijaan, joka jo seuraavana sesonkina hävettää ja kuvottaa?
Sankarikuluttajuus ei silti ole pelkkää materiaa. Se on gallerioita, graffiteja ja huovutuskurssi. Sankarikuluttajan elämän on suuria tunteita ja hienoja yksilösuorituksia – oopperaa suurella näyttämöllä. Tätä esitystä ei katsota taulutelevisiosta, vaan sitä eletään urbaanin kanavan primetimessa, maailmaa ja yhteistä tulevaisuutta kunnioittaen. Sinä päätät, minkä roolin otat.
Me sankarikuluttajat odotamme nyt, että myös politiikot skarppaisivat ja tekisivät politiikasta taas yhteisten asioiden hoitamista. Lopettaisivat jauhamisen tuposta, natosta sekä taitetusta indeksista ja ryhtyisivät toimimaan esimerkiksi Itämerta saastuttavan tehotuotannon kieltämiseksi.
Sankarikuluttajana olet löytänyt jo kaupunkiin. Pysy täällä. Täällä kaikkialle on lyhyt matka – myös sankariksi. Elämä kaupungissa ei ole ruuhkassa, tunkkaisessa autossa istumista, tulevaisuudessa hiilitilin riittävyydestä kamppaillen. Hypermarketista farmariautolla haetun tarjous-Pepsin sijaan kaupunkilainen saa jotain parempaa, parhaassa paikassa ja paremmalla ajalla. Sankarikuluttaja tekee sitä ytimessä, ehkä ahtaasti, mutta nauttien muiden ihmisten luomasta tunnelmasta. Valitse siis oikein!
Dodo ry:n Megapolis2022-ympäristöfestivaali Vanhalla ylioppilastalolla 13.10. Lisätietoa tapahtumasta ja sankarikuluttamisesta www.megapolis2022.org
