Helsingissä neljäsosa päästöistä syntyy autoista – miksi Auton vapaapäivää vietetään vain kerran vuodessa?

Liikenteessä on kahta suomalaista kohden vähintään yksi auto. Se on liikaa.

Kuva: Thaut Images/Fotolia

Perjantaina 22. syyskuuta vietetään kansainvälistä Auton vapaapäivää. Tapahtumalla on joka vuosi vaihtuva teema, joka on tänä vuonna vähäpäästöinen, yhteiskäyttöinen ja älykäs liikenne.

Yksityisautoilu on alati vähenevä trendi. Miksei Auton vapaapäivää siis vietettäisi useammin?

Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 3 048 059 liikennekäytössä olevaa autoa (ajoneuvorekisterissä oli järkyttävät 6 316 531 ajoneuvoa). Vaikka määrä ei enää viime vuosina ole kasvanut yhtä paljon kuin esimerkiksi 80-luvun lopulla, on luku kuitenkin hurja: se tarkoittaa, että liikenteessä on kahta suomalaista kohden ainakin yksi auto. Autoilun vaikutukset ilmastoon ovat nekin huolta herättäviä. Viime vuonna Helsingin kaupunkialueen kulutukseen perustuvista kasvihuonekaasupäästöistä 23 prosenttia syntyi liikenteestä. Kaupungissa, jossa on varsin hyvin toimiva joukkoliikenne.

Puhumattakaan siitä, että sadat tuhannet autot seisovat liikennevaloissa ja ruuhkissa päivittäin tukkimassa liikennettä ja nostamassa kansan kollektiivista verenpainetta.

Joukkoliikenne ja kevyt liikenne ratkaisee osan ongelmista. Loppu voisi olla ratkaistavissa yhteiskäytöllä, vertaisvuokrauksella ja muilla jakamistalouden ratkaisuilla. Mutta esimerkiksi kevyen liikenteen käyttöaste paranisi huomattavasti, jos kaupunkisuunnitteluasteella kiinnitettäisiin vähemmän huomiota yksityisautoilevaan, hyvätuloiseen luokkaan ja enemmän kevyen liikenteen väyliin, kaupunkilaisten viihtyvyyteen ja edullisempaan elämiseen.

On totta, että tämä kirjoitus on riipustettu helsinkiläisestä näkökulmasta. Tiedämme, että Suomessa on paljon kaupunkeja, kyliä ja pitäjiä, joissa auto on välttämätön, jos haluaa liikkua paikasta toiseen. Mutta se ei tarkoita, että joka toisella suomalaisella pitäisi olla käytössään oma auto.

Auton vapaapäivää vietetään toistaiseksi vain kerran vuodessa, koska autoileva kansa on se, jonka raha määrää, miten kaupungissa eletään, vaikka Helsingistä voisi tehdä kaikille kaupunkilaisille mukavamman – ilman autoja. 

Kuten toimittaja ja aktivisti Veikka Lahtinen kirjoitti alkuviikosta blogissaan

Vaikka Baana on ihan kiva juttu, tuntuu täysin naurettavalta, että Mannerheimintiellä ja Hämeentiellä ei edelleenkään ole pyöräkaistoja koko matkalla. Epäreilu ja ilmeinen vaihtoehtoinen esimerkki on Kööpenhamina, jossa pyöräilykulttuuriin kuuluu paitsi koko kantakaupungin kattavat toimivat ja aina puhtaat väylät, myös sääntöjen tarkka kunnioitus. Helsingissä ihmiset viis veisaavat säännöistä, väyliä aurataan miten sattuu ja kaikkia vituttaa.

Helsingin jalkakäytävät taas ovat puhtaita ja tylsiä. Kaupunki on rakennettu niin, että yhdellekään jalankulkijalla ei ole yhtään syytä pysähtyä mihinkään. Ei ole aukioita, ei ole puita, ei penkkejä. Ympäri Eurooppaa kaupunkien kadut ovat täynnä ympärivuotisia terasseja, istutuksia ja autoilta rahoitettuja aukioita ja levennyksiä.

Helsingin Narinkkatorilla voi tutustua jakamistalouden palveluihin Auton vapaapäivänä 22.9. klo 11-17.30.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi