Jarkko on vähän päälle parikymppinen vantaalaismies ja huumekoe-eläin. Huumekokeilut ovat hänen kakkosharrastuksensa, heti keilailun jälkeen.
“Olen tähän mennessä kokeillut yli tusinaa ainetta”, Jarkko kertoo.
“Tutustun mielelläni sellaisiin, joita kovin monet eivät tunne. Hankin niitä tuttujen kautta pienissä satseissa. Yleensä ne ovat psykoaktiivisia aineita.”
Osa Jarkon käyttämistä aineista on uusia tuotteita ja osa perinteisempiä, jotka ovat löytäneet Suomeen globalisaation myötä. Esimerkiksi psykedeelisiä aineita sisältävä sininen lootus on ollut Egyptissä käytössä kenties jo vuosituhansia, mutta Suomeen se on rantautunut vasta aivan viime vuosina. Myös Jarkko on kokeillut ainetta.
Sininen lootus määritellään Suomessa reseptilääkkeeksi eli sen maahantuonti on laitonta. Myös kaakkoisaasialainen perinnehuume kratom on virallisesti reseptilääke. Parin viime vuoden aikana kratomin suosio on kasvanut. Kun aineen tuonti tänä talvena kiellettiin, tullin haaviin jäi kohtuullisen isojakin paketteja. Kratomin menekkiä on yritetty tänä keväänä kasvattaa poikkeuksellisen aggressiivisella menetelmällä. Maaliskuussa Iltalehti uutisoi, että tuntematon henkilö oli perustanut IRC-galleriaan virtuaaliyhteisön, jonka kautta nuoret saattoivat löytää tiensä epäilyttävään verkkokauppaan. Kaupan valikoimista löytyi kannabispiippujen ohella kratomia sekä spice-nimistä psykoaktiivista huumetta. Nuorille myös tarjottiin ohjeita kratomin annostelemiseen. Yhteisö poistettiin nopeasti sivustolta.
Kuivatuilla kratominlehdillä on oopiumin kaltainen vaikutus, tosin lievempi. Aineen tarkkaa lääketieteellistä vaikutusta ei tunneta. Sen tiedetään joka tapauksessa aiheuttaneen monille käyttäjille pahoinvointia ja riippuvuusoireita. Jarkko on kokeillut kratomia kahdesti. Ensimmäinen kerta oli miellyttävä, toinen ei niinkään.
“Myönnän, että sillä kertaa pelotti”, Jarkko tunnustaa.
“Ostimme jauheen kaverin kanssa, ja ilmeisesti se kratomia olikin. Mutta jotain siinä oli vialla, koska kaveri sai aamulla hirveän kohtauksen. Kasvot ja kädet turposivat. Silloin mietin, että mitä jos henkitorvi tukkeutuu ja on mentävä sairaalaan.”
Allerginen reaktio meni ohi. Tämä kuitenkin havainnollistaa hyvin kokeiluharrastukseen liittyviä vaaroja. Aineen ostajalla ei ole kuluttajansuojaa.
“Käyttäjä ei välttämättä tiedä, mistä huumausaine tulee”, kertoo Lääkelaitoksen lääketurvaosaston yliproviisori Kristiina Pellas.
“Etenkin kasvirohdokset ovat siitä kiinnostavia, että valmistustavasta riippuen yhdellä kasvilla voi olla monenlaisia farmakologisia vaikutuksia. Jos tuote on väärin valmistettu, se voi olla myrkyllinen.”
Käyttäjien tiedot aineiden vaikutuksista saattavat perustua pelkkiin anekdootteihin ja nettisivujen mainospuheisiin. Siksi käsitys turvallisesta annostuksesta ja käyttötavasta jää toisinaan hataraksi.
“Uusien aineiden kohdalla puuttuu aina käyttäjäkulttuuri”, tutkija Mikko Salasuo selittää.
“Kun uusi aine tulee saataville, ei ole olemassa tietoa, joka voisi periytyä käyttäjältä toiselle. Tämä tekee aineen käytöstä aina turvattomampaa.”
Käyttöön liittyvistä vaaroista huolimatta kratomilla, spicella ja muilla harrastajien uutuuksilla on vain pieni vaikutus Suomen huumeongelman kokonaiskuvaan. Vuoden 2008 festariväkeä vievät sairashuoneille samat aineet kuin viime vuonna.
“Ensi kesänä ongelmana ovat ensisijaisesti gamma ja lakka”, Salasuo tiivistää. “Erityisesti lakka on vaarallista. Sen annosteleminen on todella vaikeaa, eikä sitä saisi käyttää sekaisin alkoholin kanssa.”
Kiellettyjen aineiden kyytipoikana tai ihan vain sellaisenaan viina on yhä Suomen ongelmallisin huumausaine. Tätä painottaa myös sosiaali- ja terveysministeriön Ismo Tuominen.
“Kiellettyjä huumausaineita ei tule käyttää hysterian lietsomisessa”, Tuominen korostaa. “Kaikkein pahin päihdeaine on joka tapauksessa etanoli, jonka tuottaja on valtio. Sitä paitsi aina on olemassa bensat, liimat ja tinnerit. Kaikkia huumeita ei saada koskaan hallintaan.”
“Kyllä sekin joskus maistuu”, Jarkko kertoo alkoholinkäytöstään.
“Se on muuten ainoa aine, jonka vuoksi olen joutunut käymään terveyskeskuksessa.”
