Kämppikset Katja, 28, ja Paula,19, selvittivät miten homoja eheytetään. Yliopistossa psykologiaa opiskeleva Katja ja kemianopiskelija Paula osallistuivat kristillisen Aslan ry:n kurssille, jossa tuetaan ”raamatulliselta pohjalta niitä, jotka haluavat kasvaa ihmissuhteiden, tunne- ja seksuaalielämän alueilla…Homoseksuaaleilla on rikkimennyt persoonallisuus, hylkäämiskokemuksia, hyväksikäyttöä tai muuta traumaattista lapsuudessa ja huono suhde samaa sukupuolta olevaan vanhempaan.”
”Olen ateisti ja kirkosta eronnut, mutta olen aina ollut kova puhumaan uskonnosta. Katjan kanssa tuli puheeksi eri uskontokuntien suhtautuminen homouteen. Tein yläasteella esitelmän aiheesta ja muistin Aslanin. Sivujen artikkelit tuntuivat uskomattomilta, naurettavilta ja järkyttäviltä: ajatteleeko joku tosiaan niin? Löysin linkin Elävät vedet -eheytymisohjelmaan, kaupunkiini oli tulossa seminaari. Uteliaisuudesta, yllytyshulluudesta ja mielenkiinnosta päätimme katsastaa argumentit”, Paula kertoo.
”Kategorisointia, valtaa ja sen myötä kelpo–epäkelpo -ajattelua ja toimijuuden luovuttamista itsensä ulkopuolelle on oikeutettu uskonnon varjolla. Kirkko sanoo edustavansa paikkaa, johon tulla omana itsenään, kotia. Koti on salliva ja turvallinen. Ei siis taho, joka kertoisi, ettet kelpaa sellaisena kuin olet. Identifioin itseni lesboksi ja halusin kuulla, mikä tavassani elää ja rakastaa on heidän näkökannastaan sopimatonta. Ollaan ihmisyys-kysymysten ytimessä”, kuvailee Katja.
Osallistujat johdateltiin teekupit kädessä lukemaan eheyttäjä Andy Chambersin tarinaa vapautumisesta pornosta, naisvihasta ja homoudesta. Hartaushetken jälkeen omaa eheytymisprosessiaan pohdiskeleva mies puhui pari tuntia seksuaalisuudesta.
”Suuntautuminen on oma turmeltunut, eksynyt valinta, jonka vääristä muodoista voi oppia pois.”
Kuuliaiselle, noin 20 hengen ryhmälle näytettiin seksuaalisen jatkumon jana, jossa vasemmalla on ”varma hetero” ja oikealla ”transseksuaali” (vanhentunut käsite). Väliin sijoittuvat epävarmat heterot, biseksuaalit, aseksuaalit ja homoseksuaalit, joiden tulee tavoitella eheintä ja kokonaisvaltaisinta tilaa, heteroutta. Eheytynyt on täysi, luonnollinen ja rakastettava.
Iltapäivällä rukoiltiin. Kehosta tuli näyttää tyhjältä tuntuva kohta. Vetäjät laittoivat tietyssä järjestyksessä, ensin naisvetäjä naisen, sitten miehen käden päälle kätensä ja alkoivat rukoilla lähellä seisten. Jotkut puhuivat kielillä.
”Useat itkivät hysteerisinä ja rajattomasti. Tilanne oli ahdistava. Minun toivottiin luopuvan kovuudestani ja sallivan muutoksen elämääni”, Katja kertoo.
”Yksikään ihminen ei vaikuttanut oikeasti eheytyneeltä tai hyvinvoivalta. Sisälläni heräsi halu sanoa heille, että on vaihtoehto: hyväksyä itsensä”, Paula kuvailee.
”Oman seksuaalisen suuntautumisen löytäminen ja hiljattainen myöntäminen itselleni on ollut pitkä prosessi, joka on yhä kesken. On vaikea huomata olevansa heteronormatiivisen yhteiskunnan oletusten vastainen. Silti palikoiden loksahtaminen paikoilleen on huojentavaa. Homous on synnynnäinen ominaisuus. Teoriat huonosta äiti- tai isäsuhteesta ja lapsuudentraumoista tuntuvat perättömiltä. En koe olevani millään tavalla traumatisoitunut ja suhteeni äitiini on aina ollut hyvä”, Paula kertoo.
”Ei hetero voi päättää muuttua homoksi tai vice versa. Ajatus siitä, että pitäisi on väärä, ihmisarvoa alentava, ihmisoikeuksia polkeva ja nöyryyttävä”, Katja arvioi:
”Kammottavinta, mitä vähemmistön edustajana voisi kokea, olisi tulla kohdelluksi eri tavalla vain seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Ei pidä kalastella hyväksyntää vaan olla ennen kaikkea itsensä kanssa sinut. Ihminen on arvokas sellaisena kuin on. On harmillista, jos se on joltakulta pois, mutta ei se minua heteroksi muuta.”
Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Ilpo Lahti pitää eheyttäjien ihmiskäsitystä erittäin omalaatuisena.
”En näe siinä mitään positiivista, jos keskeinen tavoite on tehdä homosta hetero: se on täysin väärin käsitetty, monasti suorastaan vahingollinen tapa lähestyä sukupuolista identiteettiä. Homous tai heterous ei ole oire mistään, eikä harmiksi tai haitaksi. Terapiassakin pyrkimys on auttaa ihmistä löytämään oma itsensä”, Lahti sanoo.
