Kaksi tuntia ilmassa riittää laskemaan kehosi happitason vuoristokiipeilijän tasolle — ja useimmat meistä eivät huomaa sitä.
Lennät Helsingistä Tukholmaan, ja matka kestää tuskin tuntia pidempään.
Laskeutuessa tuntuu kuitenkin siltä kuin olisit juuri juossut kokonaisen maratonin: pää on raskas, jalat ovat turvonneet ja väsymys painaa.
LUE LISÄÄ: Tutkijat selvittivät, miksi jotkut ihmiset eivät koskaan väsy — syy on yllättävä
Lentokoneen matkustamo on vuoren huippu
Tämä outo ja nuutunut tunne ei johdu heräämisestä, vaan sen syy löytyy puhtaasti ilmailulääketieteestä.
Lentokoneen matkustamo paineistetaan lennon aikana noin 1 800–2 400 metrin korkeutta vastaavaan ilmanpaineeseen.
Se vastaa suoraan olosuhteita korkealla vuoristokylässä Alpeilla, missä ilma on tunnetusti ohutta.
Arvostetussa New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan ihmisen veren happikyllästeisyys laskee tässä paineessa keskimäärin 4,4 prosenttiyksikköä.
Käytännössä se tarkoittaa, että kehosi saa huomattavasti vähemmän happea jokaisella hengityksellä, ja aivosi huomaavat sen heti.
Kuivuminen alkaa jo minuuteissa
Lentokoneen matkustamon ilman kosteusprosentti putoaa lennon aikana rajatilaan eli vain 10–20 prosenttiin.
Vertailun vuoksi tavallisessa kotonasi ilmankosteus on tyypillisesti 40–60 prosenttia, ja Saharassa puolestaan noin 25 prosenttia.
Lennät siis koko matkan ajan huomattavasti kuivemmassa ilmanalassa kuin maapallon kuumimmalla aavikolla.
PMC-tietokannassa julkaistun tieteellisen katsauksen mukaan tämä kuivuminen alkaa vaikuttaa elimistöön jo ensimmäisten 30 minuutin aikana.
Tämä voi näkyä ihmisellä välittömästi voimakkaana väsymyksenä, päänsärkynä ja selvänä keskittymisvaikeutena.
Miksi keho turpoaa koneessa
Matalan matkustamon ilmanpaineen vuoksi kaikki elimistön sisäiset kaasut laajenevat — myös suolistossa ja nivelissä.
Siksi vatsasi tuntuu herkästi turvonneelta, sormus alkaa kiristää ja kengät puristavat jalkoja.
Samaan aikaan pitkäkestoinen istuma-asento hidastaa verenkiertoa jaloissa, mikä pahentaa turvotusta entisestään.
Tämä salakavala yhdistelmä saa kehon tuntumaan kömpelöltä, vaikka lihasten todelliselle väsymykselle ei ole mitään järkevää syytä.
Stressi jota et tiedosta
Lentokoneessa kehosi on jatkuvassa lievässä stressitilassa, vaikka mielesi kokisi olevansa täysin rauhallinen.
Taustamelu on koneessa noin 80–85 desibeliä, tärinä on jatkuvaa ja liikkuminen on rajoitettu pieneen penkkiin.
Näiden ärsykkeiden yhteisvaikutus nostaa stressihormoni kortisolia ja pitää autonomisen hermoston hälytystilassa.
Siksi lyhyenkin pyrähdyksen jälkeen tuntuu siltä kuin olisit ollut valveilla paljon pidempään kuin oikeasti olit.
Aikaero on pelkkä harha
Lyhyillä lennoilla maiden välillä aikaeroa ei ole lainkaan tai se on täysin olematon.
Silti matkan jälkeiset fyysiset oireet ovat lähes identtiset pitkän matkan jet lagiin verrattuna.
Kärsit samalla tavalla voimakkaasta väsymyksestä, ärtyisyydestä sekä selvästä keskittymiskyvyn puutteesta.
Tämä osoittaa, että hapenpuute, kuivuminen ja ilmanpaine riittävät yksinään tuottamaan kehoon raskaat tuntemukset.
Näin pienennät fysiologisia vaikutuksia
Juo vettä aktiivisesti ja tietoisesti jo ennen koneeseen nousua, äläkä vasta matkan aikana.
Vältä alkoholia ja kahvia lennolla, sillä molemmat juomat pahentavat kuivumista matalassa paineessa.
Nouse rohkeasti ylös ja liiku käytävällä kerran tunnissa, vaikka lento olisi lyhyt.
Jos laskeutumisen jälkeen olosi on sumuinen, muista: elimistösi toipuu olosuhteista, joihin sitä ei ole suunniteltu.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Ravitsemustutkija: tämä yleinen aamupalan vaihto tekee kehollesi jotain yllättävää — useimmat eivät tiedä
