Miksi kaikki ovat nykyään niin uupuneita? Psykologi antaa vastauksen, jossa on yllättävän paljon tolkkua

Väsymys ei johdu kehosta vaan aivojen ylikuormituksesta — ja totuttu iltalepo voi pahentaa sitä entisestään.

Väsynyt nainen pitelee päätään sohvalla – jatkuva uupumus voi liittyä iltapäivään.

Nukuit kahdeksan tuntia, söit aamiaisen, joit kahvin.

Et nostanut mitään raskasta koko päivänä.

Silti iltapäivällä tunnet, kuin olisit juossut maratonin.

Jos tämä kuulostaa tutulta, et ole yksin — ja kyse ei ole laiskuudesta tai huonosta kunnosta.

Keho lepää, mutta aivot eivät sammu

Christina Maslach, psykologian emeritaprofessori Kalifornian yliopistosta Berkeleystä, on tutkinut uupumusta yli neljä vuosikymmentä.

Hänen keskeinen havaintonsa on, että uupumus ei ole heikkoutta vaan krooninen epäsuhta: vaatimukset ylittävät käytettävissä olevat voimavarat.

Maslach on tunnistanut kuusi aluetta, joilla epäsuhta syntyy: työkuorma, hallinnan puute, riittämätön tunnustus, yhteisön rapautuminen, epäreiluus ja arvoristiriidat.

Hermosto, joka ei palaudu lomallakaan

Mutta entä jos väsymys ei liity työhön lainkaan?

Psykologi Naomi Holdt, lastenpsykologiaan erikoistunut kirjailija ja puhuja, kuvasi ilmiötä osuvasti: pandemian jälkeen ihmiset yrittivät palata arkeen kuin sairaudesta toipuva, joka hyppää täysillä liikkeelle — ja romahtaa keskellä päivää.

Kun sympaattinen hermosto on ollut ylivirittyneenä pitkään, pelkkä uni tai loma ei riitä palauttamaan sitä.

Lähes puolet ei palautunut kuukausiin

Chongqingin lääketieteellisen yliopiston meta-analyysi, joka kävi läpi 38 tutkimusta ja lähes 18 000 potilasta, osoitti, että 46,6 prosenttia koronavirustartunnan sairastaneista kärsi pitkittyneestä väsymyksestä vielä kuukausia infektion jälkeen.

Riskiä kasvattivat naissukupuoli, korkeampi ikä ja masennustaipumus.

Kyse ei siis ole siitä, etteikö keho olisi toipunut, vaan siitä, ettei hermosto ollut ehtinyt palautua.

LUE LISÄÄ: Psykologi varoittaa: Kyynisyys on burnoutin ensimmäinen oire

Päätösväsymys — näkymätön kuormittaja

Jokainen pieni päätös kuluttaa samaa kognitiivista polttoainetta kuin suuri.

Mitä aamiaiseksi, mikä viesti ensin, kumpi reitti töihin: yksittäin ne tuntuvat merkityksettömiltä, mutta päivän mittaan niiden summa on valtava.

Frontiers in Cognition -lehdessä julkaistun katsauksen mukaan päätösväsymys heikentää erityisesti monimutkaista ajattelua, kuten riskiarviointia ja tulevaisuuden ennakointia.

Nainen makaa sängyssä unimaskissa käsi otsalla väsyneen tai turhautuneen näköisenä
Joka kolmas suomalainen kärsii uniongelmista säännöllisesti – ja Berliinin Charité-yliopiston tutkimuksen mukaan syy löytyy usein päivän aivojen ylikuormituksesta.

Sohvalla puhelimen selaaminen ei ole lepoa

Tässä piilee paradoksi, joka selittää raskaan olon sohvalla virumisen jälkeen.

Sarjan katsominen toiselta ruudulta, viesteihin vastaaminen ja somen selaaminen samanaikaisesti eivät ole aivoille lepoa: ne ovat jatkuvaa sosiaalista ja emotionaalista prosessointia.

Aivot eivät erota rentoa selailua ja työtä toisistaan, jos ärsykkeitä tulee yhtä paljon.

Yksi tunti, yksi kanava

Maslachin tutkimus osoittaa, että uupumukseen ei auta pelkkä yksilön sinnikkyys vaan rakenteellinen muutos vaatimusten ja voimavarojen suhteessa.

Mutta jo yksi konkreettinen askel voi auttaa: lopeta illalla monikanavainen viihde, ja anna aivoille tunti lepoa ennen nukkumaanmenoa.

Yksi sarja ilman puhelinta, kävely ilman podcastia — se tuntuu aluksi tylsältä, mutta juuri se tylsyys on merkki siitä, että hermosto alkaa palautua.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Etkö jaksa tehdä mitään töiden jälkeen? Tällainen väsymys ei ole enää normaalia

Suosittelemme