Kaadat jäätelötuutin pöydälle ja palaat puolentoista tunnin päästä.
Tuutti seisoo yhä pystyssä.
Ei lätäkköä, ei sotkua – pelkkä hienoinen painuminen.
Ensireaktio on inho, ja se on täysin ymmärrettävä.
Mutta elintarviketutkijan mukaan vastaus on pikemminkin kiinnostava kuin pelottava, ja se alkaa aineesta, jota et luultavasti ole koskaan tullut ajatelleeksi.
Testi, joka herätti kysymyksen
Yle testasi kesän halvimmat irtojäätelöt vierekkäin huoneenlämmössä.
S-ryhmän Coop-tuutti pysyi lähes muuttumattomana yli puolitoista tuntia.
Samaan aikaan kilpaileva Pirkka-tuutti oli jo tahmaamassa käärepaperia.
Tulos sai sosiaalisen median kiehumaan, sillä moni halusi tietää, mitä halpatuutin sisällä oikein on.
LUE LISÄÄ: Tätä moni syö kesällä terveellisenä – verensokeri voi nousta enemmän kuin suklaapatukasta
Professori avaa rakenteen
Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo Ylelle, että nykyjäätelö on todellinen korkean teknologian tuote.
Perinteisimmillään jäätelö on kermaa ja sokeria, mutta teollinen versio on paljon monimutkaisempi palapeli.
Teknisesti jäätelö kyllä sulaa pöydällä.
Jos tuntikausia myöhemmin edessäsi on valumattoman jämäkkä vaahto eikä lätäkkö, selitys löytyy suoraan tuotteen reseptistä.
Stabilointiaineet pitävät vaahdon kasassa
Tuoteselosteessa lukee nimiä, kuten guarkumi ja johanneksenleipäpuujauhe.
Nämä tutut stabilointi- ja sakeuttamisaineet tekevät jäätelön nesteestä paksua ja hidasliikkeistä.
Samaan aikaan emulgointiaineet estävät vettä ja rasvaa erottumasta toisistaan.
Ilman niitä teollinen jäätelö hajoaisi käsiin heti, kun se otetaan pakastimesta.
Ratkaiseva ero piilee rasvassa
Tässä kohtaa erot halvan ja kalliin jäätelön välillä kasvavat merkittäviksi.
Aito kermajäätelö sisältää maidon rasvaa, joka sulaa huoneenlämmössä helposti.
Kasvirasvapohjainen jäätelö käyttää kovia rasvoja, kuten kookos- tai palmuöljyä.
Journal of Dairy Science -lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että kookosöljyn lisääminen maitoasvan joukkoon muutti jäätelön rasvaverkoston rakennetta niin, että sulamisnopeus hidastui merkittävästi.
Niiden sulamispiste on huomattavasti korkeampi, ja juuri tämä ilmiö näkyy pöydällä pystyssä seisovana tuuttina.
Sokeri tekee päinvastoin kuin luulet
Yllättäen sokeri puolestaan nopeuttaa sulamista.
Sokeri estää vettä jäätymästä kunnolla, minkä takia runsassokerinen jäätelö on pehmeää jo pakastimessa.
Hopia havainnollistaa ilmiötä amerikkalaisilla elokuvilla.
Niissä jäätelöä aletaan heti lusikoida suoraan pakkauksesta, mikä kertoo poikkeuksellisen korkeasta sokeripitoisuudesta.
Pitääkö huolestua?
Elintarvikekehityksen tutkimusprofessorin mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä sulamiseroja, vaan kyse on kokonaisreseptistä.
Stabilointiaineet, emulgointiaineet ja kasvirasva eivät ole terveysriskejä, vaan ne ovat elintarviketeollisuuden perustyökaluja.
Todellinen ero piilee siinä, syötkö kermajäätelöä vai kasvirasvatuotetta.
Sen selvittämiseen riittää yksi vilkaisu tuoteselosteeseen: jos ensimmäinen rasvalähde on kasvirasva eikä kerma, tiedät heti, mitä tuutissasi on.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Suomalaiset hullaantuivat halpaan kesäherkkuun – Ruokavirastolta painava varoitus yhdestä koosta
