Nonnih, nyt on sitten kotiuduttu maaseudun rauhasta taas tänne kaupungin vilinään. :) Ihan kiva olla nyt rauhassa kotona, vaikka oli myöskin kivaa temmeltää maalla. :)
Enkä tietenkään taaskaan ollu kaukaa viisas (enkä myöskään läheltä hyvännäköinen), enkä ollu ostanut jääkaappiin mitään valmiiksi odottamaan kotiinpaluuta. No, onneksi löysin kätköistä sentään yhden Saksasta ostamani valkosuklaa-Lion-patukan, joka pelasti minut varmalta nälkäkuolemalta. ;) Se on herkkua!!! Löysin samalla myös samasta kätköstä jonkun helevetin saksalaisen S/M-pornolehden, jonka olen ilmeisesti jossain suuressa nokkeluuskohtauksessa tullut ostaneeksi...Petyin suuresti, kun huomasin sisällön olevan suurimmaksi osaksi saksaa, odotin lähinnä todella kinkyjä kuvia... ;) Eli jos joku saksankielen taitoinen on vähän erikoisempaa pornahtavaa julkaisua vailla, niin multa sais vähänkäytettynä. ;)
Niin ja sain sitten tänään törsättyäkin, ostin kuudellakympillä muumimukeja! :D Tervettä?! No tottakai!!!
Nonnih, justiin saatiin sapuskat pois grillistä ennen kun ryppäsi todella mahtavan sade- ja ukkoskuuron päällensä. :) Heh, on se kyllä elämyksellistä näin pinttyneelle kaupunkilaiselle, kun tässä naputellessa ulkoa kuuluu vain ukkosen jyrinä ja parinkymmenen metrin päässä olevan lehmälauman ammunta (siis niitä lehmiä ei ammuta, ne ammuu)... :)
On ukkonen kyllä kaunis luonnonilmiö, ei voi kuin ihailla...
Tänään on sitten taas lapsettanut urakalla. :) Huristettiin tänään Ähtärin eläinpuistoon katselemaan ötiäisiä. :) Oikeasti fiilis oli kuin ala-asteikäisellä, kirmailin innoissani tarhalta toiselle. :D Oli kyllä hauskaa, ja tuli monia hyviä kuvia, etenkin uskomattoman lutusista susihukkasista! :)
Oli kyllä kiva päivä, ja muutenkin nyt yllättävän positiivinen olo elämäntilanteen suhteen. Nyt vaan sitten odotetaan että koska jotain paskaa putoaa niskaan, yleensä aina kun olen todennut olevani tyytyväinen ja onnellinen, on tapahtunut jotain todella inhottavaa...Täytyy koputtaa puuta. *nakuttaa päänsä aivotärähdyksen partaalle* ;P
No niin, nyt se huono onni sitten alkaa, just laitettiin grilliin tuli, ja nyt jyrisee ukkonen...Kohta tulee takuulla vettä niskaan...Iiiih, mun grillikasvikset!!!!!
No niin, nyt olen sitten tehnyt sen...Ihan hävettää tunnustaa, että en ole useampaan vuoteen saanut käytyä uimassa yhtikäs missään. Aloin olla jo suht epäileväinen, että osaanko enää ollenkaan uida. Mutta tänään kun viimein jorpakkoon pääsin niin ei riemulla rajaa (kun on päästään vajaa :), siellä polskuteltiin samalla innolla kuin viimeksi joskus natiaisena. :) Jättekiva!!! :D
Olen myös ollut aikamoinen kodinhengetär (tai no, ei tää mökki kyllä mun koti ole) ja kokkasin aivan mahtipöperöt tuolla mökin keittiössä. Hävettää tätäkin tunnustaa, mutta en edes muista koska olisin viimeksi tehnyt ruokaa ihan itse ja alusta asti...Jotenkin vaan niin tylsää kokkailla yhdelle henkilölle...Mutta kenties nyt otan tavaksi. :)
Nyt sitten ollaan täällä maaseudun rauhassa...Ja meikäläinen istuu jatkuvasti läppärin ääressä, miten niin pinttynyt city-ihminen... :D Mutta toisaalta ihan kiva olla täällä, vähän rauhoittua. Ja huomenna mennään Ähtärin eläinpuistoon, jee!!! :D
Muutenkin nyt pitkästä aikaa elämässä ihan hyvä fiilis tietyiltä osa-alueilta...Kuulin eilen että koulukuviot alkaa nyt vihdoinkin selkiytyä ja työrintamallakaan ei näytä enää ihan niin synkältä. Jos tässä vaikka syksyn mittaan sais vihdoin tämän elämänsä kondikseen, vaikka muiltakin osa-alueilta...
Mutta sitä ennen Lady Von Mufmufin täytyy lähteä mun kanssa bilettämään. ;) Ja muutkin kamurit tervetulleita!
Se sen täytyy olla...Purin tuossa kamppeet Saksasta, ja totesin että olen taas ostanut aivan hillittömän määrän tavaraa, jota en oikeastaan edes tarvitse...Joku siellä Wackenin MetalMarketissa vaan vie mennessään ja se on sitten menoa! No, onneksi on ystävämme huuto.net, sinne ilmaantuu kohta varmastikin myyntiin yhtä jos toista todella järkevää ostosta...
Eipä sitä näköjään kauan ehdi kotona homehtua...Huomenna olis sitten lähtö maaseudun rauhaan rentoutumaan joksikin aikaa, kun nyt kerran sitä aikaa on...Olin aluksi ihan sitä mieltä, että minähän nyt en landepaukkuilemaan lähde, mutta kun kuulin millaisia ilmoja on lupailtu, niin maaseudun rauha lähelläolevine järvineen alkoi kuulostaa mitä mukavimmalta. Saa nähdä kuinka mökkihöperönä sitä tulee takaisin. :)
Nonnih, se on nyt sitten Wacken 2007 takana päin...Viikonloppu meni niin pirskatin nopeasti ja hauskaa oli! Ja bändit aivan loistavia! Wackenia on kokemuksena pirun hankala lähteä kuvailemaan kenellekään sellaiselle, joka ei siellä ole käynyt, mutta en voi sanoa muuta kuin että pirun hienoa. :)
Torstaina tosiaan lähdettiin aamupäivällä Finnairin sinivalkoisin siivin kohti Hampuria. Jo koneessa saattoi aistia suuren metallijuhlan tuntua, sillä pitkätukkaa näkyi vähintään jokatoisella penkkirivillä. :D Siinä oli tavis-mammoilla ihmettelemistä. :D Hampuriin saavuttuamme oli rakas matkanjärjestäjämme JookosKookos järjestänyt meille kyydityksen hotelliin. Ja aikamoinen kyyditys olikin! Lasti hevikansaa sullottiin minibussiin, ja matka alkoi kohti Reeperbahnia! Reeperille päästyämme sai muuten suht vaisu kuskimme jonkinlaisen uskonnollista herätystä muistuttavan kohtauksen, ja alkoi armoton papatus Reeperin ihmeistä. Itse ymmärrän saksaa keskiverto-pornoelokuvan sanaston verran, mutta kehonkielestä päätellen äijä yritti intoa täynnä selittää seurueelle, että mistä kohtaa Reeperiä saa parhaat huorat. Varsin hyödyllinen sightseeing... ;) No, sen jälkeen vaan kamat ulos minibussista ja hotelliin valmistautumaan viikonlopun koitokseen. Tunnustan siis olevani sen verran hienohelma, että vaikka Wackenia festarina kovasti arvostankin, niin silti niin extreme-harrastaja en ole, että leirintäalueelle lähtisin sinne yöpymään. :D
En ole käsittääkseni koskaan aiemmassa elämässäni kävellyt suohirviön päällä, mutta nyt taidan tietää miltä moinen tuntuu. Wackenissa oli nimittäin kuulemma satanut viikon ennen kyseistä festaria, ja maasto oli pitkälti mudan peitossa. Fiksu Wacken Crew oli kuitenkin keksinyt peittää koko alueen (en oikeasti halua edes ajatella kuinka kauan moiseen on täytynyt mennä!!) oljilla ja puuhakkeella. Helpotti elämää festarialueella kummasti. Tosin ongelmiakin moinen ratkaisu toi tullessaan...Ongelma A oli ensinnäkin se, että oljilla päällystetty muta on suht vekkuli kävelyalusta, eikä koskaan (varsinkaan pimeällä) osannut tarkkaan lähteä arvioimaan mihin astui ja kuinka pitävää kyseinen maapläntti on. Ongelman B huomasimme sitten jo paljon kuivempana perjantaina erinäisinä itsestäänsyttymisilmiöinä...En tiedä kuinka vaikeaksi voi joillain ihmisillä muodostua yhtälö kuiva olki + palava rööki + tuulen henkäys = saatanan nopeasti etenevä tulipalo keskellä festarialuetta! Onneksi Wacken Firefighters oli jatkuvasti tilanteen tasalla, ja varsinaisia vaaratilanteita ei päässyt syntymään. Mutta kieltämättä kävi mielessä, että ilmeisesti Saksassa tämä tulenkäyttö ei ihmisillä ole ehkä kaikkein harkituinta...
Ja sitten viimein tärkeimpään, eli bändeihin! Wackenin tapaan tarjonta oli taas niin monipuolista, että alkoi oikeasti harmittaa, kun kaikkea ei vaan ehdi näkemään. Torstaina aivan mahtisetin veti legendaarinen Saxon, jota ei voinut kuin ihailla. Äijät jaksoivat painaa parin tunnin setin, eikä tehnyt edes tiukkaa! Perjantain parhaimmistoon kuuluivat mielestäni ehdottomasti Therion (aivan mahtava livekokemus, se bändi osaa pistää pystyyn kunnon liveshown), Grave Digger (säkkipillillä soitettu Brave Scotland oli introna niin loistava, että siinä viimeistään alkoi menojalka vipattaa oikein urakalla :), Lacuna Coil (joka tosin oli jalkojen särkemisen takia pakko nauttia istualtaan) ja Dimmu Borgir (aina yhtä mahtava, jopa niin mahtava, että jengiä oli keikalla niin paljon, että jouduin tyytymään katselemiseen noin viiden kilometrin päästä).
Lauantain parhaimmistoon taas lukeutuivat ehdottomasti Destruction (erityisplussaa kieroutuneista cheerleadereista ja ah niin sexystä teurastajasta :), ja erityismaininnan saa Type O Negative, jonka onnistuin näkemään eturivistä! Vaati paikalle saapumisen 1,5 tuntia etuajassa ja raivoisan reviirinpuolustamisen, mutta oli oikeasti sen arvoista. Jo Wackenissa eturiviin pääsy on jo kokemus sinällään, mutta vielä Type O Negativen keikalla se oli jotain mahtavaa. Peter Steele papiksi pukeutuneena oli jotain, mikä sai aikaan akuutin nestehukan. :D Sillä keikalla tuli oikeasti biletettyä urakalla, ja siitä takuulla kerrotaan vielä lapsenlapsille kiikkustuolissa. :D Type O:n jälkeen soittanut Immortal oli myös aivan mahtava, mutta siinä vaiheessa kun pääsin kaivautumaan Typen keikan eturivistä Immortalin keikan läheisyyteen, oli porukkaa jo niin paljon, että jouduin taas tyytymään piippuhyllyy. :( Immortalin keikan jälkeen alkoi jo oikeasti kunnossa tuntua, että takana on kohta kolme päivää Wackenia, joten sen jälkeen oli pakko alkaa jo ottaa rauhallisemmin. Ainoaksi harmiksi koko festareilta jää se, että niin monta todella mahtavaa bändiä jäi näkemättä ihan vaan yksinkertaisesti sen takia, ettei ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi halunnut. Se onkin se Wackenin suuri varjopuoli, niin paljon tehtävää ja nähtävää, niin vähän aikaa...
Eilen sitten illalla palailtiin kotiin, kone täynnä Suomi Metallin kermaa. :) Olo on nyt edelleen väsynyt mutta onnellinen, ensi vuonna taas! Tosin en edes kuvittele minkälaisen yleisörynnistyksen saa aikaan ensi vuoden suuresiintyjä Iron Maiden, mutta se on sen ajan "murhe".
Loppuun vielä esitän suuret kiitokseni matkajärjestäjällemme JookosKookokselle (ja vähän Taistollekin ;)! Homma toimi taas enemmän kuin mainiosti, ja ensi vuonna toivottavasti taas nähdään! :)
Nonnih, nyt on sitten viimeistä silausta vaille pakattu...Siivoaminen jäi taas puolitiehen, kuten arvata saattaa... :D Aamulla tosiaan nokka kohti Saksaa ja siitä se taas toivottavasti lähtee!
Matkakertomusta taas luvassa joko tässä blogissa, tai jos meno oikein hurjaksi äityy, niin eiköhän taas joku lööppi kerro missä mennään...
Valtuutan rakkaan LadyVonMufMufini pitämään vahtia Helsingistä matkani ajaksi! All you sinful people, be aware and very afraid... ;D
Heh, äiti soitti juuri ja kertoi, että toinen rakas kissini, Sohvi, oli tänään laittanut putkimiehen lujille...
Tytöt ovat siis "mummolassa" hoidossa, ja tänään oli sitten putkimies tullut putkia rassaamaan. Noh, mummolassa vessa on täysin ja kokonaan Sohvin reviiriä. Hiekkalaatikkoakaan ei saa puhdistaa ilman Sohvin haukan lailla valvovaa katsetta...Ja niin oli tämäkin putkimies joutunut työskentelemään vihaisesti tuijottavan kissaneidin katseen alla... :D Ilme oli kuulemma ollut niin hapan, että oli putkimieskin pitänyt extra-kiirettä... :D
Toinen rakkaani, Doro, oli jo putkimiehen nähdessään luikkinut yläkertaan sängyn alle karkuun, mikä olisi varmasti ollut minullakin ensimmäinen looginen reaktio...Mutta Sohvi kun on Sohvi, niin se alkaa jo käydä ihan kelpo vahtikoirasta. :D
Taitaa tästä päivästä alkaen liikkua putkimiespiireissä urbaanilegendaa vihaisesta Sohvista, jokaisen putkimiehen kauhusta... ;D
