On sydän täynnä tarinoita, ne sinne kerran piilotin. On kaikki kauniit hetket.On suruja ja kyyneleitä, unelmia särkyneitä,ne kerran kätkin kyyneliin. Vielä sydän kaipaa, vielä yhtä tarinaa. Se vielä toivoo,etsii,se tahtoo rakastaa. Se uskoo ,luottaa.."se uuden löytää haluaa!
Mun ei tarvi tänään sätätä aamupalojen kanssa.Tarhassa tänään tarjoillaan vanhemmille aamupalaa joita syödään omien lasten kanssa ja tietty rupatellaan mukavia porukassa.
Se on viikonloppu edessä.Toivottavasti ilma suosii ulkoilua ja kenties päässemme seikkailemaan lasten kanssa.
Huomenia kaikille ja hymyä päivään teille myös!
Miten pieni ja vaatimaton asia
....mutta niin tärkeä.
Miten herkkä ja hauras
....ja silti niin kestävä.
Tämä yksinäinen kukka,
asfaltista ylös kasvanut !
Ainakin tullut ulkoiltua tänään.7tunnin työpäivästä meni 4 tuntia ulkoillessa.Välipalat syötiin piknik tyyliin ulkona , ja mikäs siinä kun aurinkokin välillä lämmitti.
Tyttäret juoksi vastaan tarhan pihalla ja olivat intoa täynnä kun heillä oli jokin yllätys minulle.Hm ,mitähän ne olivatkaan keksineet taas kerran mietin itsekseni.Menivät hakemaan reppunsa ja kävelivät minua kohti kädet seläntakana.Ei saa kurkkia he tokasivat ja mä tietysti pistin silmät kiinni.
Astuivat eteeni ja huusivat kummatkin kuorossa ,saa avata.Ja mitä mun pikku nuppuni olivatkaan tehneet.Kaunis paketti jossa itsekirjoitettu kortti päällä.Ei saa avata sitten kun sunnuntaina vasta, tämä on sulle äitienpäivälahja.Kaappasin tytöt syliini ja kiitin ihanasta lahjasta.
Autossa he vielä kysyivät että saavatko he keittää mulle kahvin sitten myös kun odotettu päivä koittaa.No tottakai ,äidin avustuksella kuitenkin.
Oon mä sit onnekas ,en voi muuta sanoa!
Sanoa vois joka päivä kuinka paljon tykätään ja miten tuntuu mukavalta ,
sylissä kun pidetään !!!
Tänään on mielenkiintoinen aamupäivä tulossa.Uutta työhön liittyvää toimintaa heti aamusta.Mietin vain että olenko valmis käyttämään puhelahjojani ja esiintymään suurelle joukolle.Mä kun olen toisinaan hiukan jännittäjä tyyppi.Vaikea sitä on uskoa kun monessa asiassa ja tilanteessa olen rohkea ja sanavalmis.
Koulussa inhosin sitä kun piti lukea ääneen ja koulukaverit purskahtivat nauruun jo pienestä lukivirheestä.Naama punaisena kuitenkin jatkoin mutta se pala kurkussa oli kamalaa.Niin onko oma "kammotus"jäänyt siitä vai olenko vain ollutkin aina se jännittäjä.Mut minkäs sille tekee ,jokaisellahan meillä on omat "vikamme"tai ei tuo vika ole,se vain on osa mua.
Ihmettelen vain itseäni, miten on mahdollista että nainen joka heittää läppää kenen kanssa vain ja jokaisen kanssa pystyy keskustelemaan ,ja sekin vielä että on älyttömän huumorintajuinen ja eloisakin voi olla tässä kohtaa arka.
No saa nähdä mitä tulee ,mut kaikkeni annan.Olen ajatellut että pääsen 'ongelmasta'eroon kun sen kohtaan.
No nyt riennetään aamukahville vielä ja puss päiväänne teillekkin.
Minä ja ystäväni kuunsäde istumme iltaisin taivaan rappusilla hiljaa,
kuunnellen ,maistaen ystävyyttä.
Nyt peliä katsomaan sen mitä jaksaa ,vaikka uskon että itsellä noutaja tulee ennen loppua. Hiukan on väsy olo , mutta mieli kuitenkin hyvä.
Kauniita unia ja kädet peiton päällä sit koko yö:O)
Mulla on sellainen ollut tänään.En tiedä mistä johtuu mutta jo aamusta hippasen alkoi tuntuu että ei ihan päivä alkanut niinkuin piti.
Herään joka aamu klo 7 ja olen tyyppinä sellainen aamupirteä ,tai en nyt ylipirtee mutta nousen heti kellon soidessa ja samantien kahvit keittämään ym..
Kävin wc ja tutkailin pelikuvaa joka oli taas tuttuun tapaan sellainen "äärimmäinen katastrofi"siis sellainen joka ainakin mun huulille saa hymyn.
Mieleen tuli laulu"voiko ihanammin aamu enää alkaa..ja poistin rähmät silmistä.
Telkku päälle ja kahvi käteen, sitten yläkertaan tyttöjä herättää.Hipusin yläkertaan täyden kupin kanssa ja kas kummaa miten mulla ei tainnut jalka nousta oikeen heti aamusta niin kompastuin ja voi rähmä , ne hiton kahvit lensi pitkin seiniä ja rappuset lillusi kahvia myös.Äkkiä hain jotain millä pyyhkiä ja olin ihan rikki kun huomasin miten sitä oli kaikkialla.Alakertaan valui myös ja tuntui että pää hajoaa harmituksesta.
Vihdoinkin kun kaikki puhdistettu niin huomasin miten kello paljon ja nyt kiireesti lapset ylös ja aamupalalle.
Onneksi tytöt on helppoja siinä suhteessa että reippaita nousemaan ja vaatteetkin itse laittavat jo päällensä.Heidän syödessä aamupalaa ajattelin että menen pojan huoneesta ottamaan lasisen hedelmävatin ja laitan tiskikoneeseen.Jees niin mä tein ,mut enpä tiedä mitä kävi kun ote lipesi sitä nostaessa ja se tippui lattialle ja meni tuhannen sirpaleiksi.
Nyt olin jo siinä kohtaa etten tiedä itkenkö vai nauranko.
Voi voi mun kanssa.Mä sit osaan taas sählätä.Eipä siinä auttanut muu kuin ottaa imuri käteen ja hoitaa sirpaleet pois.
Vihdoin viimein kun ovesta päästiin ulos ,havahduin että nyt on kiire.Äkkiä lapset tarhaan ja taisin mä ylinopeuttakin hetkellisesti ajaa kun aattelin että myöhästyn , vaikka ei se maailmanloppu ole vaikka niin olisi käynyt.Parempi niin kuin sattuu vielä matkalla jotain.
Töissä päivä muutenkin tapahtumarikas ja tuntui ettei mulla ollut kuulokaan päällä kun moneen kertaan piti toistaa jotain asiaa ja silti tuntui etten ymmärrä.
Tässä olen nyt todella miettinyt päivääni ja hm..mut vielä on aikaa tapahtua vaikka mitä ,vai onkohan parempi että rauhoitun jo..
Helvetti soikoon mikä palohaava kädessä.
Meikäläinen sai tänään tehdä 20 lapselle puuroa ja siinä mä vaan heitin läppää työkamujen kanssa ja välillä sekoittelin puuroa kunnes kuului plups ja ihan tulikuuma mälli lensi kädelle.Ekasi aattelin että poppaa ,poppaa vähän mutta oikeesti se poltti ihan hulluna.Kylmävesihana huusi täysillä mutta en ehtinyt siinä jäädä voivottelee sen enempää kun toiset odottaa huulet tötteröllä välipalaa.
Ihan jees ,nyt ei vaan voi kastaa yhtään kun on niin kipunen että.
Olisikohan sairasloman paikka :O)
No joo ,ehkä ensikerralla mä keskityn tekemiseen paremmin ettei vahinkoja käy!
Yritän unohtaa sinut.
Onnistunkin aina välillä.
Kunnes taas tulee yö ja saavut
luokseni lupaa kysymättä.
Joskus on haikeaa ,kun toista tahtoisi rakastaa.
Vaan vielä lasten kanssa tallustan ja vain unimaailmassa prinssini kainaloon kapuan.
Kauniita unia kaikille cityläisille.
