politiikka ihmetyttää

Mietin politiikan toimivuutta. Otetaan esimerkiksi vaikka yksi viime vuoden suuri tempaus, joka syntyi poliittisen tahdon puutteesta. Reumasairaalan lopettaminen. Tähän kuuluin paljon kommentteja, että kyllä tämä voidaan hajauttamalla hoitaa. Kyllä reuma on voitettu sairaus.
Ja paljon muuta perustelua.
Samaan aikaan kaikkia keskittämisiä perusteltiin kovasti rahan säästöllä. Mitä ihmettä? Siis keskittäminen johonkin paikkaan säästää rahaa, mutta reumasairaalan lopettaminen tuo yhteiskunnalle voittoja?

Tämä kyseinen ja tietojeni mukaan varsin epäonnistunut, selvästi ideologinen lopettamispäätös, on vain yksi esimerkki siitä, että yhteiskunnan päättäjät eivät oikeasti tiedä ympäristöstään mitään. He pomppivat sinne tänne pinnallisten tietojen avulla, ehtimättä paremmin tutustua faktoihin. Sitten heidän joukossaan on kaiken tietäviä ihmisiä, jotka luulevat tietävänsä kaiken, mutta totuus saattaa olla karumpi.

Sellainen on demokratia. Ainakin suomalainen demokratia, jossa vallan huipulle päässeillä ei ole minkäänlaista vastuuta teoistaan. Mutta tässä on saman tien tuhannen taalan kysymys. Mikä olisi parempi ratkaisu? Miten nämä kaikki ongelmat voisi ratkaista?

Yksi idea olisi asiantuntijuus, mutta on harvinaisen usein nähty, kuten reumasairaalan kohdalla, että asiantuntijuus ei auta mitään, jos ihminen on muuten tyhmä.

Ehkä vastuuntuntoisuus olisi ratkaisu. Ehkä kansanvalitaista valintasysteemiä voisi parantaa laittamalla valtaan tulijoille jonkilaiisia vaatimuksia vastuuta vastaan. Eli he olisivat kirjaimmellisesti jotenkin vastuussa - muutenkin kuin vain tuleviin äänituloksiinsa nähden.

Ehkä seuraamukset voisivat auttaa?