Olen joutunut kamppailemaan ajatusteni kanssa useaan otteeseen viime viikkoina, sillä läheisin (tai siis niin kuvittelin) ystäväni muuttui kertaheitolla ja käänsi selkänsä täysin. Itse en millään voi hyväksyä, että joku muuttuu muutamassa päivässä/viikossa itsensä vastakohdaksi. Onko tämä ihminen sitten koskaan ollutkaan ystävä? Haluanko olla tällaisen takinkääntäjän kanssa edes tekemisissä?
Minulle ystävyys merkitsee asioista suoraan keskustelemista ilman että kukaan loukkaantuu. Vaadin jopa ystäviltäni sellaista! Haluan että ystävä sanoo minulle suoraan, joku joka oikeasti tuntee minut ja välittää minusta. Ystävä on kiinnostunut minusta, haluaa kuunnella ajatuksiani ja murheitani. Hän sanoo oman mielipiteensä ja en siitä loukkaannu, vaikka olisinkin eri mieltä – tosiystävyys kestää erimielisyydet. Tämä 'entinen ystävä' useinkin kommentoi ja arvosteli elämenmenoani ja en siitä suuttunut, vaikka välillä loukkaannuinkin ja en samaa mieltä ollut. Hyväksyin, että voimme olla eri mieltä.
Ystäväni odotteli pitkään uutta munuaista ja tuin häntä siinä, autoin mahdollisuuksien mukaan ja soittelin joka päivä.. Viimein hän sain siirrännäisen ja sairaalassa kävin häntä katselemassa moneen kertaan. Leikkauksen jälkeen hän muuttui ja ennen kotiinpääsyä hän lopetti vastaamasta puheluihini . Alkuun hän alkoi olemaan äreä ja arvosteli kaikkia päätöksiäni ja kyseenalaisti ne. Samalla hän löysi netti-ihastuksen ja hän koki ilmeisemmin äärimmäisiä onnellisuuden tunteita. Minä tuin häntä kaikessa, mutta neuvoin ottamaan rauhassa tämän ihastuksen kanssa.. Siitä hän ilmeisemmin suuttui tai loukkaantui ja sen jälkeen emme ole puhuneet – hän ei siis vastaa puheluihin, eikä soita takaisin. Emme ole pian kahteen kuukauteen puhuneet, lopetin yrittämisen turhaan ja nyt hän on poistanut minut facebook-kavereistaan ja laittanut eston etten voi edes häneen ottaa yhteyttä.. Minusta tollanen on sairasta..
Minua kiukuttaa ja en ymmärrä kuinka jollain on oikeus olla selvittämättä asioita. Voiko ystävyyden vai unohtaa, jos haluaa? En tietenkään halua väkisin kenenkään kanssa tekemisissä olla, mutta itse olen tottunut asiat päättämään tavalla tai toisella loppuun. Minut on muutenkin kasvatettu puhumaan asioista. Kaikkeen tulee selvyys puhumalla ja puhuminen auttaa aina!