Blogi

Vapauteni symboli.. ja mitä hehkein kokemus.. Ensimmäinen reissuni Lontooseen sinkkuna, treffit olin sopinut etukäteen useamman kuukauden takaisen nettituttuni kanssa. Kyseessä oli oikeastaan elämäni ensimmäiset kunnon treffit. Tätä oli odotettu perhosten kanssa jo pitkään!

Shoppailupäiväni kruunasi niin taivaallisen ihanat punaiset mokka-platform-korkkarit.. Korkoa ainakin 15 cm ja hintakin kohtuullinen. Ne olisi pakko laittaa illan tärskyille.. pakko! Vaatteet, meikki, hiukset ja kengät kaikki oli nyt viimeisen päälle mietitty ja valittu, ilta ei voisi mennä pieleen.

Deittini tuli noutamaan.. ja hän oli enemmän kuin olin odottanut.. tumma ja niin komea. Hän vei minut glamour-henkiseen coctailbaariin. Pehmeä ääninen nainen lauloi Rhiannan Umbrellaa ison valkoisen flyygelin säestämänä.. Tyylikkäiden ihmisten puheensorina ja naurun helinä täytti tilan, mutta minä katsoin vain komean deittini ruskeita nappisilmiä.. jalat tuskasta huutaen. Ne kengät, eiiiii.. ihan väärä valinta. Sietämätön kipu.. mutta ne silmät sulatti vaikka minkä, minä kestäisin..

Muutaman drinksun jälkeen päätimme ottaa taksin ja siirtyä keskustelemaan intiimimmin deittini kotiin. My Sex & the City-moment: sipsutan punaisilla korkkareillani musta mekko päälläni, trenssini auki lepattaen tyylikäs ja kohtelias mies kädestä kiinni pitämässä. Se hetki kun kiiruhdamme vilkkaan kadun yli taksille Lontoon yössä.. Se hetki on ikuinen!

Mihin muuallekin olisimme siirtyneetkään, kuin vanhaan tehtaaseen rakennettuun kattohuoneistoon.. Kämppä oli huikaiseva.. paksut hirsilankkulattiat.. vaaleat kiviseinät.. korkeat huoneet.. Parasta kaikesta, sängyssä maatessa näki Lontoon yllä tuikkivat tähdet ja krhmmm.. tietty kattoa kohden osoittavat punaiset korkkarini!

Nautinnollisen loppuillan jälkeen minun oli aika lähteä jatkamaan Lontoon yötä kaverieni seurassa juhlien. Deittini tilasi minulle kyydin.. musta mersu kuskineen! Jotenkin epätodellisena istuin takapenkillä auton ajaessa pitkin Lontoon katuja.. jalat huutaen hoosiannaa punaisissa korkkareissani.. Vaihdoin ne ennen perille pääsyä vähän inhimillisimpiin kenkiin, Punaisia korkkareitani en käyttäisi enää koskaan – täydellisien kenkien täydelliset muistot.. ja se sietämätön kipu..

Olen kovasti miettinyt.. mikä saa varatut miehet ottamaan minuun yhteyttä. Okei, seksihän heitä kiinnostaa. Nytkin 'nurkissani' pyörii parikin naimisissa olevaa heppua, jotka vaan hokevat kuinka uskomaton olen.. blaa blaa.. Kertoisivat sille omalle mammalle.. ehkäpä se heidänkin seksielämänsä paranisi! Ei tarvitsisi vieraissa juosta..

Naisen pitää tuntea olevansa haluttu, kaunis - maailman paras. Itse elin vuosia parisuhteessa, jossa minuun ei oltu tyytyväisiä. Tein kaiken väärin ja laihduttaakin olis pitänyt. Se haluttavuuden tunne kuuluu arkipäivään ja pienin tekoihin, siinä parisuhteessa siis..

Itsellänihän tätä ongelmaa nykyään enää ei ole, koska en suhteessa elä. Saan tehdä just sellaista ruokaa kun haluan, vaikka keittää perunat pohjaan eikä tarvi murehtia vaa'alla ramppaamisesta - tykkään itestäni ihan just näin. Ehkä tämä ylipursuava itseluottamus sitten huokuaa minusta ja miehet aistivat minun vahvuuden, koska olen usein saanut palautetta etten ole hmm.. hyvää tyttöystävämateriaalia.. Siis mitä? Eiks mun kans kehtaa liikkua julkisesti.. vai ?

Miehet siis haluavat kotiin kiltin hiirulaisvaimon, joka hoitaa taloutta ja lapsia. Mutta silti haaveilevat itsenäisistä ja rohkeista naisista.. jotka saa heidän päänsä pyörälle. Koettakaa ukot ny päättää mitä haluutte.. kaikkee kun ei pitkällä juoksulla ole mahdollista saada..

Taas se meni.. se viikonlopppu ja tässä sitä mietitään mitä jäi käteen.. No, paljon uusia kokemuksia ja kenties niitä ihmissuhteita. Kolmet treffit lauantai-illan aikana vaatii jo tarkkaa aikataulutusta, mutta kaikista selvittiin. Pohjustusta mun elämään - eli tällanen kolmekymmppinen citysinkku. Villi ja vapaa.. jolle... sattuu ja tapahtuu! Olen sosiaalinen luonne ja tykkäänkin tapailla uusia ihmisiä paljon, eli siis lue deittailla miehiä :))

Lauantaina olin siis sopinut tapaavani Antin Joensuusta ja Tonin Helsingistä, he täällä messuilemassa koko viikonlopun. Juha Espoosta yritti kovasti kans päästä mua treffaan, mutta hänet ehtisin näkemään myöhemmin. Nämä messuilijat olisi hyvä nähdä nyt. Jarkko Porista kans kovasti pyyteli lauantai-iltaa vietteleen, mutta pakkohan se oli kieltäytyä tällä erää.

Antin kanssa sitten sovimme jo näkevämme lasillisen ja ruoan merkeissä alkuillasta. Hän osoittautui erittäin mukavaksi ja kohteliaaksi herrasmieheksi - eli siis maksoi kaiken! Kuvittelin hänen olevan vaan 5 vuotta nuorempi, mutta nuorekas ja miellyttävä persoona paikkasi tämän luulon. Siirryimme jatkamaan iltaa hänen hotellihuoneeseen, jossa vietimme erittäin miellyttäviä hetkiä. Alusta asti tiesin, ettei hänen kanssaan tulisi olemaan mitään jatkoa, joten annoin mennä vaan ja nautin täysin siemauksin.

Vierailuni aikana puhelin pirisi ja tekstareita pukkas.. Toni ja Jarkko molemmat.. huoh.. Sain välissä laitettuu viestii - 'kaverin luona, tulos kaupunkiin piakkoin'. Antti ei vaan meinannut päästää mua, damn.. Neuvokkaana leidinä sain kuin sainkin itseni huijattua Antin vällyistä kohti treffejä Tonin kanssa. Näimme rautatieasemalla puolen yön maissa ja yllätys, siirryimme hänen hotellihuoneeseen juttelemaan. No Toni osoittautui oikein mukavaksi kaveriksi, joka oli vaan pientä hellyyttä vailla. Mikäs sen mukavampaa kuin mies joka haluaa silitellä, halia ja pusia ilman taka-aikeita.. heh.. Kyllä niitäkin varmaan oli, mutta minäpä en antanut mahdollisuutta. Takaraivossa pyöri se Porin Jarkko, joka oli kuitenkin tullut kaupunkiin.. jos mä nyt kuitenkin vielä senkin tapaisin.

Tonia oli helppo höynäyttää varhaisella heräämisellä ja häivyin aika vikkelään. Jarkkoa menin sitten tapaamaan yökerhoon. Hän osoittautui täydelliseksi katastroofiksi! Okei näytti ulkoisesti ihan jees - kehtasi liikkua ja näyttäytyä seurassa, mutta suunsa kun avasi, meinasi itku tulla. Harvemmin näin hölmöihin ressukoihin tapaa.. Tilanne vaati äkkikatoamista ja sellanen onnistui helposti! Auton rattiin ja kantakapakkaan loppuillaksi rentoutumaan.. Mutta tulihan sitä sielläkin sitten tanssittua ja vaihettua numeroitakin jonkun kanssa. Osaanko olla lainkaan flirttailematta - en!

Loppujen lopuksi illan aikana oli vipinää siis viiden eri miehen kanssa ja erittäin tyytyväisenä kömmin kuitenkin omaan sänkyyn yksikseen. Kuka seurustella oikeestaan haluukaan, menettää oman itsenäisyytensä..? Sain yhden illan aikana taas aimo annoksen miehistä.. niin seksiä, hellyyttä kuin flirttiäkin.. Elämä on ihanaa!