Kun kuulin takavuosina sanonnan, että Suomi on oikeusvaltiona Pohjolan Pohjois-Korea, niin nauratti.
Vaan omakohtaisen kokemuksen kerryttyä aiheesta; ei naurata enää. Iso yllätys on ollut myös se, että Suomessa voi edelleen olla miljardien eurojen liiketoiminta-alue, jonka ei tarvitse välittää vieläpä lakisääteisten eli pakollisten palvelutuotteidensa loppukäyttäjien asiakaspalautteesta yhtään mitään!
Joten. Ups ja hups! Tänään on kulunut 10 vuotta tämänkin asiakaspalautteen perille viemisestä. Todellisia korjauksia asiakkaan asemaan odotellessa:
"Tasan 10 vuotta sitten"
Julkaistu kesäkuu 13, 2018
by Suomi 2017 - Suomi 2025?
Helsingin katuja risteili 13.6.2008 ”Menneisyyden hautajaiset – Tulevaisuuden avajaiset” – mielenosoitus. Vieden; yhdessä yli diagnoosi- ja yhdistysrajojen toimien, korkean tason päättäjillemme käteen ojennettuina ”Lakisääteinen vakuutusturva ja sen mustat aukot” – tietopaketit, joissa myös esiteltiin toimiva ratkaisumalli kafkamaisten kyykytystilanteiden ja vakuutustaistelujen poistamiseksi (Muistiinpanosivu 2 – Miten järjestelmän pitää toimia?).
Lämmin kiitos tuolloin mielenosoitukseen osallistuneille ja kotikatsomoissa kannustaneille. Iso kiitos niille korkean tason päättäjillemme tai päättäjiämme sijaistaneille, jotka uskalsivat ottaa katu- ja ruohonjuuritason sekä tosielämän tilanteiden tiedontuojat kasvokkain vastaan.
Onko 10 vuotta tarpeeksi aikaa asiakaspalautteen käsittelylle?
- -
Jokohan nyt puolueiden ja puheenjohtajien todelliset arvot saadaan pitkäkestoiseen päivänvaloon?
Mukavaa kesää 2018 kaikille ja muistakaa se, että vain yhdessä toimien voimme olla enemmän. Vaikkakin monesta asiasta eri mieltä oltaisiinkin. Jolloin tärkeintä on se, että lähihistoriamme erilaiset tapahtumat ovat myös nuorempien sukupolvien tiedossa. Muuten tässä artikkelissa esiin nostetut tosielämän tilanteet ja valta-asetelmat jatkuvat myös vuonna 2028.
Joten tähän paljon internetissä lainattuun lauseeseen on hyvä tällä kertaa lopettaa.
”Martin Luther Kingin sanoin pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus.” Lähde: Verkkouutiset 11.12.2017 – vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto.
Lue lisää Suomi 2017 - blogista ja vinkkaa edelleen: Linkki
Voisiko lyhyiden ja ytimekkäiden kansalaisaloitteiden aalto olla olla se vipuvoima, jonka avulla voimme yhdessä vaikuttaa politiikan isoon kuvaan?
Vai ollaanko nyt parhaillaan, vain viemässä jo 1990-luvulla puheena olleita isoja rakenneuudistuksia maaliin? Kansalaisilta mitään kysymättä ja kertomatta.
Kahden kauppa ja useampien korvapuusti
1990-luvulla ongelmat olivat samoja. Vienti ei vetänyt. Valtion velka oli kasvanut uhkaavan isoksi. Työttömyys rikkoi ennätyksiä. Suomalaisia työntekijöitä korvaamaan haluttiin saada halvempaa työvoimaa.
Tasavallan presidentiksi sdp:n ehdokkaana valittu Martti Ahtisaari nostatti sdp:n ja SAK:n leirissä hiuksia sekä verenpaineita. Presidentin kampanjan aikainen vaatimus lisätä kansanvaltaa ihan oikeasti ja vähentää puolueiden sekä etujärjestöjen; oli ennen kuulumaton.
Nytkin tehdään parasta aikaa irtaantumisyrityksiä kansallisesta korporatismista; länsimaisen demokratian perustalta toimivan parlamentarismin suuntaan.
Tosin kukaan vaaleilla valittu ei ole noin kertonut. Vaan vinkin antoi 17.10.2015 Uusi Suomi - verkkolehdessä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J.Penttilä. Isompaan uutiseen piilotettuna.
Pääministeri Sipilän hallituksen päätavoitteet?
Vai käykö niin, että "lipsahdamme" kansallisesta korporatismistanmme; lume demokratian kaapuun puettuun finanssifasimiin ja tiukasti kuristavaan liittovaltiokehykseen?
Varoittavan vinkin tästä antoi taas SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja blogikirjoituksessaan "Haukat saivat yliotteen EK:ssa", Uusi Suomi Puheenvuorossa.
"Ei voi olla yhtymättä Raimo Sailaksen jokunen viikko sitten esittämään johtopäätökseen, että taustalla on EK:n ideologinen motiivi työntää ay-liike sivuraiteille yhteiskunnassa. Tätä ideologista pyrkimystä tukee myös Sipilän kolmen ässän hallitus."
Korporatismista selätysloikka finanssifasismiin.
Yhteiskuntasopimussooppaa ja sen ainesosien selville saamista; yhdestä lähestymiskulmasta eli katu - ja ruohonjuuritasolta katsottuna, osoitteessa
Kolmiosaisen sarjan viimeinen. Eduskunta 3 - dokumenttinäytelmä ei jätä ketään kylmäksi.
Näytelmän sisältö on aikamoisen jytäkkä!
Näytelmän käänteistä herää kysymys ja jos toinenkin? Miksei tästäkään ole median toimesta meille kerrottu? Eikö politiikoilla ole enää valtaa? Mitä kaikkea on jo sovittu, mutta meille ei ole vieläkään kerrottu? Suomessa ja EU:ssa tehtyinä.
Entistä useamman nähtyä Eduskunta 3:sen, niin kuhinaa syntyy varmasti vallan huipulla. Kuin myös katu- ja ruohonjuuritasolla. Tervetullutta sellaista.
Liput tuntuvat menevän nyt kuumille kiville.
Varsinkin, kun lopullisen näytelmän nähden toimittajien; hyvin pureksittuja arvosteluja alkaa olla saatavilla. Puolesta ja vastaan.
Entä näitkö aiemman? Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmän vuonna 2012? Sehän käsitteli Suomen todellista hallintamuotoa; korporatismia. Jättimäisten eläkeyhtiöiden kautta. Joita hallinnoivat, parhaillaan pääministeri Sipilän hallituksen kovassa kurmutuksessa olevat, työmarkkinaosapuolet.
Mielenkiintoista seurata kaatuuko kansallinen korporatismimme? Ja jos kaatuu, niin mitä sen tilalle? Viimeinkin aitoa; perustuslakiin pohjautuvaa parlamentarismia? Vaiko vain tiettyjen etujärjestöjen hallinoimaa, jota myös fasismiksi kutsutaan.
← Kansanäänestys 2017 Korporatismi kaatumassa?
Julkaistu syyskuu 23, 2015
Vaiko kovenemassa? Yhteiskuntasopimuksen kautta tapahtunut tykitys Suomen todellista hallintamuotoa eli korporatismia kohtaan on ollut viime kuukausina kova. Tykitys pelkästään korporatismin yhtä osapuolta; ay-liikettä eli työntekijäpuolen ammattijärjestöjä kohtaan on ollut saatanallisen massiivinen.
Ketkä tapahtumia ohjaavat ja aikatauluttavat? Entä käsikirjoittavat? Yksi avoin veikkaus tulee tästä linkistä
Tämä, päivän (14.2.2015) Helsingin Sanomissa oleva, Lauantaivieras-sarjan juttu saattaa olla eduskuntavaalien 2015 kannalta erittäin merkittävä.
Varsinkin, jos se johtaa avoimeen ja julkiseen keskusteluun Suomen omasta pankkilähistoriasta. Yli puolue-, media- ja aaterajojen. Ennen eduskuntavaaleja.
Keskusta koko kuvan avaajaksi?
Suomen oikeusvaltio- ja demokratiaprosessit ovat olleet pitkään rikki, koska ilmeisen kipeitä asioita ja virallisen härskejä käytäntöjä ei olla vieläkään läpikäyty.
Pääministeri Stubbin suulla on puhuttu, että muun muassa politiikka ja konsensus ovat rikki. Oikea sana kuvaamaan tiedossa olevaa ongelmakenttää on korporatismi. Myös EU:n sisällä.
Nykyisessä talouden ja euron turbulenssissa; isoimmaksi kasvanut riski on se, että 1990-luvun pankkikriisin hoidossa tehdyt virheet toistetaan. Hoidetaanhan eurokriisiä Suomesta kotoisin olevilla menetelmillä.
Siksi joukkovoimalla toimiminen voi tuoda asiakokonaisuuden parhaiten esille.
Kuin sattumalta. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ulostuloon liittyvä adressi onkin nyt erittäin ajankohtainen. Varsinkin, kun ja jos, kaikkien muiden puheenjohtajien ulostulot saadaan adressin aiheeseen:
Me entiset yrittäjät, takaajat ja kotinsa menettäneet 90-luvun uhrit haluamme selvittää totuuden 1990-luvun tapahtumista ja sen seurauksista tämän päivän yhteiskunnalle.
Me haluamme oikeutta ja kohtuutta yrittäjille, takaajille, asuntovelallisille, velka-ahdinkoon joutuneille jne.- myös nykyisille. Entä, jos et ole todellisuudessa jäänyt velkaa?
Joudut luottotietorekisteriin (n. 400 000 ihmistä tällä hetkellä), jonka jälkeen sekä sinä että perheesi kärsii. Tämä koskee noin 1 miljoonaa suomalaista ja siitä aiheutuu valtavat tappiot koko yhteiskunnalle.
Me taistelemme, emme enää yksin omasta puolestamme, vaan kaikkien Suomessa vielä työllistävien yrittäjien puolesta, jotta kukaan ei joudu kokemaan samoja lainvastaisia toimia, kuin me jouduimme.
Me taistelemme Suomen kansan puolesta, sillä Suomen kansan hyvinvointi menetettiin 1990 luvun takia ja sitä laskua maksamme edelleen 2015.
Vieläkö suomalainen maksaa pankkitukea -tavalla tai toisella? Sen me haluamme selvittää?
Kuka tai ketkä mahdollistivat 1990 luvun laittomuudet? Senkin me haluamme tuoda päivän valoon.
Tutustu, allekirjoita adressi ja levitä siitä tietoa, niin halutessasi verkostoissasi edelleen. Iso ja lämmin kiitos Sinulle.
* * *
Sitten eteenpäin. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo tuossa Hesarin haastattelussa seuraavaa:
Laman uhreista vaikeneminen on Sipilän mukaan osaltaan rapauttanut politiikan ja poliitikkojen mainetta Suomessa. Luottamuspula näkyy pohjoismaalaisittain huolestuttavan matalina äänestysprosentteina.
Tämänhetkisessä tilanteessa on Sipilän mukaan paljon yhtäläisyyksiä 1990-luvun alkuun.
Nykytaantuma näyttää jatkuvan poikkeuksellisen pitkään, kauemmin kuin suuri lama.
"Jotkut taloustieteilijät vertaavat tilannetta nälkävuosiin."
* * *
Tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa se kannattaa mielestäni ottaa.
Mitä kaikkea emme omasta lähihistoriastamme vieläkään tiedä? EU:n, euron ja perustuslakimme "uudistusten suhteen. Siitä vielä lopuksi yhteen näkökulmaan.
Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 ”Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.
Tapaus Pekka Häkkinen ja Niina Koskela Silminnäkijässä, torstaina 30.10.2014, kello 20.00 alkaen. Ohjelma on katsottavissa esitysajan jälkeen Yle Areenassa. Ohjelmatietojen mukaan myös ulkomailla; 29.11.2014 asti.
Lähde: Yle Uutiset 16.10.2014 - Vakuutusyhtiön hylkäämät
Vaikkeivat vastuussa olevat viranomaiset ja poliittiset päättäjät voi kommentoida näitä "valitettavia" ja "yksittäisiä" tapauksia, niin koko kuvaa avaavaan keskusteluun he voivat kyllä osallistua.
Sen verran tiedän, että ohjelmassa esiintulevia epäkohtia on erilaisissa lakihankkeissa ja työryhmissä "uudistettu" vuosikymmenten ajan. Ilman todellisia parannuksia potilaiden/vakuutettujen perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiselle.
Verovaroin kustannettavalle Ylelle ja sen julkiselle palvelulle; koko kuvan avaaminen on kuin mittatilaustyönä tehty. Toimittajien ammattitaidosta koko kuvan avaaminen ei jää kiinni, kunhan vain esimiehet ja Ylen johto antavat tukensa hankkeelle.
Ellei niin kutsuttu Etelän Media uskalla/saa ryhtyä koko kuvan avaamiseen jouluun 2014 mennessä, lakisääteisessä vakuutus- ja sosiaaliturvassa, niin miten haasteen ottaa vastaan lokakuussa toimintansa aloittanut Lännen Media?
Tästä alla olevasta linkistä lakisääteisen vakuutus- ja sosiaaliturvan ytimiin. Sekä koko kuvan muodostamisessa hyvään vauhtiin.
* * * *
← Satakunnan Kansa
Savon Sanomat → Hitaan syöksykierteen – malli
Posted on toukokuu 16, 2014
by Suomi 2017 - Suomi 2.0
Perustuslain mukaisten ihmisoikeuksien ja oikeusturvan takaavan ”Saattaen vaihdettava” – toimintamallin sijasta Suomessa on, lakisääteisten vakuutusjärjestelmien piirissä, edelleen laajamittaisesti käytössä ”Hitaan syöksykierteen” – malli. Josta oheinen tuore kuvakooste.
Tämäkin malli on ollut myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vakuutuslääkärijärjestelmän avoimuutta pohtineen työryhmän käytettävissä (STM091:00/2012) kuin myös tapaturma-ja ammattitautilain uudistamisesta annetussa lausunnossa (STM114:00/2009).
Vakuutusoikeuslakiin annettuun lausuntoon (OM/4/32/2006 Velpe ry) tämä malli liittyy myös tiukasti. Tästä seuraavasti selviävät syy- ja seuraussuhteet sille, että miksi kuseen laitettu ja pysyvästi työssään vammautunut ja/tai sairastunut joutuu valittamaan. Vuosien ajan.
* * * *
Edellä mainitut lakihankkeet ovat kuin suoraan kirjasta Lakien synty. Kirjoittaja Seppo Konttinen ja kustantaja Siltala.
Kaikkihan ei käy Suomessa kuin Strömsössä. Sitä olen joskus miettinyt, että kuinka isoksi voi kasvaa politiikassa puheiden ja tekojen välinen ero?
Entä virallisen todellisuuden ja todellisen todellisuuden välinen ero? Siis ennen kuin hiljaisten äänestäjien joukko herää vaatimaan perustuslaillisia oikeuksiaan.
Lakien synty - kirja ilmestyi kaksi viikkoa sitten. Kirjan on kirjoittanut Seppo Konttinen ja kustantanut Siltala. Kirja on mielestäni kirjavuoden 2014 ehdoton tapaus! Siis kirjoissa, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja politiikkaa.
Suomen todellinen valtakoneisto kaikille tutuksi!
Kirjan sisältö romuttaa kaikki ne käsitykset, jotka tämän hetkisissä oppikirjoissa on annettu siitä, että kuinka ja kuka lakeja Suomessa säätää.
Tässä, jos missä on niin sanotuille virallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille näytön paikka!
Itse kuulin kirjasta ensimmäisen kerran sosiaalisessa mediassa (SM) viime viikolla.
Tästä kustantaja Siltalan linkki (korjattu 24.3.2021), josta löytyy laajempaa kattausta aiheeseen:
Suosittelen lämpimästi kirjaan tutustumista, koska se tullaan todennäköisesti teilaamaan yksisilmäisenä vaalipropagandana tai sitten maan tavan mukaisesti; vaikenemaan totaalisesti.
Sillä kaikki se, mitä virallisen Suomen toimesta ei tunnusteta ei ole olemassakaan. Jolloin sitä, mitä ei ole olemassa ei tarvitse korjata. Saatikka korvata.
Oma suosikkini, vakaasta vaikenemisesta, tulee tässä Aurinkokuningatar - linkissä. Harmi vain, että sosiaali- ja terveysministerinä toiminut Paula Risikko/kok. laitettiin haluamaan toisiin tehtäviin.
Eikä tässä kaikki.
Pelottavinta tässä kaikessa on mielestäni ollut se, että edes virkeät 25-50 vuotiaat kansanedustajat eivät ole uskaltaneet lähteä kyseenalaistamaan Suomen perustuslain vastaista valtakoneistoa!
Tilannetta lakisääteisten vakuutusten suhteen olen seurannut olosuhteiden pakosta vuodesta 2003 alkaen.
Ja lopuksi.
Aamun uutisvirrassa vilahti tietoa siitä, että politiikkojen vanhempi polvi, kuten Matti Vanhanen, Toimi Kankaanniemi, Kauko Juhantalo ovat asettumassa ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Eikä tuossa mitään, mutta on mielenkiintoista saada kuulla heiltä ja heidän aikalaiskollegoiltaan, että kuinka vuosina 2003-2007 hallitusohjelman ulkopuolelta uitettiin voimaan yksi Suomen historian härskeimmistä lakipaketeista?
Jonka synty vastaa täysin Lakien synty - kirjassa annettuja speksejä. Kuitenkaan tätä tämän linkin takaa löytyvää asiakokonaisuutta ei olla vieläkään tunnnustettu! Joten sitä ei tarvitse korjatakkaan!
Nyt Saa Riittää - henkisen mielenosoitustavan 2. erä käynnistymässä.
Laita Sinäkin äänesi rohkeasti kuulumaan!
Joko aika on kypsä Suomen todellisen hallintamuodon ja hallitsijoiden tunnetuksi tekemiselle? Myös niin sanotulle suurelle yleisölle?
+ + + +
Korporativismi
Julkaistu marraskuu 20, 2012
by Suomi 2017 - Suomi 2.0
Ryhmäteatterin Eduskunta 2 – dokumenttinäytelmässä esitellään onnistuneesti Suomen todellista hallintamuotoa korporativismia. Korporativismia/korporatismi ei pidä sekoittaman konsensukseen. Nyt, jos koskaan kaivattaisiin kansallista konsensusta siitä, että ymmärtäisimme ainakin seuraavat julkista päätöksentekoa kuvaavat termit samalla tavalla:
* avoimuus
* läpinäkyvyys
* rehellisyys
Hyvä tietää. Kunnallisessa ja piirikunnallisella sekä kansalaisjärjestöjen tasolla korporativismi/korporatismi toteutuu apparatismin nimellä. Ei mikään pöllömpi idea. Eikä sitä oikein huomaakaan. Varsinkaan, jos on itse erilaisisssa bisnis – pohjaisissa bakkanaaleissa koko ajan mukana. Lapin kelohonka – seminaareja väheksymättä.
+ + + +
Kohtalonkoura yhdistää ja tahdistaa
Vaikka monen ensivaikutelma on se, että Nyt Saa Riittää - tapahtuman alkusytkäys tulee perinteisen poliittisen kartan vasemmalta siiveltä, niin toisin tai laajemmin ajattelevien ei vielä kannata lannistua. Kaikkia meitä tarvitaan. Pelkkä muutosten tekeminen tai niistä puhuminen ei enää riitä. Tarvitaan todellisia parannuksia.
Sillä mitä enemmän omalle tai lähipiirin kohdalle osuu henkilökohtaista kokemusta kohtalonkouran kouhaisuista, jotka tuovat äkillisesti mukanaan pysyvän tai pitkäkestoisen terveyden menettämisen, työttömyyden, köyhyyden, syrjäytyneisyyden, paperilla tapahtuvat pitkäkestoiset ja näennäiset oikeustaistelut, hengen ahdingon ja aineellisen hädän elämän perustarvikkeista. Sitä enemmän perinteiset puoluekartat menettävät Suomessa merkitystään ja valtio sille elintärkeätä luottamusta. Ja ihmisen elämänkaarta hallitsevat akuutit perusasiat nousevat toiminnan keskipisteeseen. Kehdosta hautaan.
Vain yhdessä toimien voimme olla enemmän
Toivottavasti mielenosoituksen järjestäjät onnistuvat ylittämään ja yhdistämään perinteiset ikä-, aate-, puolue-, yhdistys- ja varallisuusrajat. Vieläpä rauhanomaisesti. Joten annan isot rispektit kaikille, jotka uskaltavat lähteä omin kasvoin liikkeelle. Epäkohtia ja perustuslain vastaisuuksia Suomessa nimittäin riittää. Koko perinteisen poliittisen kartaston edustamilla alueilla.
Kansalaiset tervetulleita eduskunnan portaille
... eduskunnan portaille tullaan myös eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savolan tervetulleiksi toivottamana:
”…mielenilmausten järjestäminen hoituu nykyistä sujuvammin, toteaa Jukka Savola.
– Mielenosoitus tapahtuu siten, että siitä tehdään ilmoitus poliisille, poliisi on sitten ilmoittanut siitä meille ja me on annettu lupa portaiden käytön osalta. Nyt sitten lupa tulee koko alueen osalta.
Eduskunta ei aio rakentaa pihalle mellakka-aitoja, vaan kansalaiset pääsevät edelleen läheiseen kontaktiin edustajiensa kanssa, vakuuttaa Savola.
– Nimenomaan se on oikeistaan meidänkin tahto, koska vapaassa suomalaisessa yhteiskunnassa päättäjien kuulukin tietää mitä mieltä ihmiset on. Tämä on hyvä paikka siihen.” Lähde: Yle Uutiset julkaistu 15.10.2010 - Eduskunta vuokraa Helsingiltä etupihansa
+ + + +
Parhaiten omaa viestiä kukin saa liittymällä ryhmään mukaan. Joko Facebookissa tai sitten sen ulkopuolella http://nytsaariittaa.info/
Tutustu kaikessa rauhassa ja jaa tietoa, niin halutessasi, edelleen omissa verkostoissasi. Kiitoksin.
+ + + +
Ääntä ja erilaisia näkemyksiä maailmaan kyllä mahtuu. Vaan, mitkä niistä ovat sitten kulloinkin isoimmalle osalle meistä yhteisiä? Siitä seuraavassa linkissä pienimuotoinen Kansan Gallup. Ehken enemmän tällaisen varttuneemman väen tärkeänä pitämiä aiheita? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Kiitokset kannanotostasi.
Tämä päivä, 27.2.2014, jää historiaan ilon ja onnen päivänä. Ainakin minulle. Nimittäin Helsingin Sanomat jysäyttää sivullaan A 26 uutispommin. Suomen todellinen hallintamuoto ja sen avulla hallitsijat alkavat tulla päivänvaloon!
Perustuslain vastainen nelikantainen lainsäädäntömalli Suomessa 2014.
EK:n kanta kääntyi: Eläkeyhtiöiden johdon osakekaupat julkisiksi "Ongelmana avoimuuden lisäämisessä on ollut niin sanottu kolmikantainen valmistelu. Se tarkoittaa, että ministeriö, palkansaajajärjestöt ja työnantajat sopivat esityksestä yhteisymmärryksessä.
Jokaisella kolmikannan osapuolella on valmistelussa veto-oikeus, eli yhdenkin osapuolen vastustus riittää kaatamaan hankkeen.
Lainsäädäntövallan luovuttamista eduskunnalta ja ministeriöiltä korporaatioille kutsutaan korporatismiksi."
+ + + + +
Nyt vain pitäisi saada lakisääteisten vahinkovakuutusyhtiöiden johdon osakeomistukset julkisiksi:
"Osa eläkeyhtiöistä, kuten Varma ja Ilmarinen, ovat jo julkaisseet johdon osakeomistuksia sivuillaan vapaaehtoisesti.
Niistä tosin näkyy eläkeyhtiöiden johdon osakeomistus vain vuositasolla.
Pankit ja muut sjoituspalveluyritykset noudattavat lakia, jossa osakeomistukset ja kaupat näkyvät päiväkohtaisesti ja historiallisesti viisi vuotta taaksepäin."
Lainausten lähde: HS 27.2.2014 - Tuomo Pietiläinen - A 26
+ + + + +
Helsingin Sanomat kirjoitti perustuslain vastaisesta ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimivasta, Suomen todellisesta, valtakoneistosta 1990-luvun alkupuolella enemmänkin:
Poliitikkojen kadonnut valta
HS – Pääkirjoitus – 5.4.1993
Erkki Pennanen
Kirjoittaja on Helsingin Sanomain pääkirjoitustoimittaja.
ESKO AHON enemmistöhallituksen talouspoliittinen saamattomuus kertoo muustakin kuin hallituksen kokemattomuudesta ja avuttomuudesta.
Tosiasiassa koko poliittinen järjestelmämme on vinoutunut sellaiseksi, että hallituksella ja eduskunnalla, poliitikoilla yleensä, on kovin vähän sananvaltaa talouspolitiikassa. Valta on luisunut virkamiehille ja eturyhmille.
Talouspolitiikka on ollut ulkopolitiikan tavoin “liian tärkeä asia” vaaliareenoilla puitavaksi. Kuinka harva poliitikko onkaan pyrkinyt profiloitumaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Julkisuudessa eduskuntaa myöten tyydytään turhan usein puhumaan niitä näitä. Itse asioista päätetään kabineteissa, pääasiassa muiden kuin poliitikkojen kesken.
Ulospäin tosin näyttää siltä kuin hallitus pitelisi talouspolitiikan lankoja käsissään.
Kun oppositio ei enää voi äänestää lakeja edes lepäämään, tiukan säästölinjan toteuttaminen on periaatteessa kiinni vain hallituksen rohkeudesta.
Hallituksen ongelma ei ole eduskunnan oppositio, vaan SAK:n puheenjohtajaan Lauri Ihalaiseen tässä tapauksessa personoituva korporatiivinen järjestelmä. Kun Ihalainen ilmoittaa televisiossa olevansa pöyristynyt hallituksen uusimmista säästöaikeista, meillä tiedetään, että hallitus on heikoilla.
Oppositiosta se voi ehkä olla piittaamatta, mutta Ihalaisen kanssa sen on pakko neuvotella tai perääntyä. Muuten edessä on kukaties yleislakko.
Sosiaalidemokraateille jos keille ay-liikkeen vallan ja valtaelkeiden kritiikki taitaa olla vähintäänkin kaksipiippuinen kysymys.
Korporatismilla on saavutuksensa. Muuttuneissa oloissa poliitikkojen olisi kuitenkin korkea aika ryhtyä peräämään kadonnutta valtaansa ja puolustamaan sitä.
+ + + +
Nyt on vain mielenkiintoista seurata, että uskaltavatko kansanedustajamme vaatia itselleen kuuluvan lainsäädäntövallan takaisin? Sallimmeko äänestäjinä perustuslain vastaisen menon jatkumisen?
Samalla on erittäin mielenkiintoista nähdä se, että tunnustetaanko korporaatioiden rooli myös lakisääteisten vakuutusten lainsäädännön toimeenpanossa ja tuomiovallan käytössä vakuutusoikeudellisessa erityistuomioistuinjärjestelmässä? Jota myös fasismiksi kutsutaan.
Lakisääteisen vahinkovakuuttamisen (työtapaturmat, ammattitaudit, liikenne-, potilas- ja lääkevahingot) maailmaan Suomessa tästä linkkitriosta:
"Kehittyneiden maiden, kuten Suomen, perustuslain takaamien ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen seuranta on jäänyt ajastaan jälkeen. Kaikki artikkelin linkit toiminnassa artikkelin julkaisun hetkellä."
Onkohan Helsingin Sanomat palaamassa vallan vahtikoiraksi? Toivottavasti vertailuun saadaan myös muiden eläkeyhtiöiden toimitusjohtajien vuosipalkat. Työeläkevakuuttajat TELA ry on työeläkevakuuttajien etujärjestö, joka voinee avata aihetta kaikista parhaiten?
Euromiljönäärejä tosin eläkejohtajat ovat eläkkeelle päästessään kaikki tyynni. Toiset nopeammin. Toiset hitaammin. Palkkojen suhdetta tehtävien vaativuuteen on mahdotonta näin maallikkona arvioida. Johtajien eläkkeet ovat noilla palkoilla takuuvarmasti muhkeat. Eikä siinä mitään. Kunhan nyt naisjohtajien palkkaukset vedetään samalle tasolle! Tai sitten vain ilmoitetaan reilusti, että miesjohtajien palkoissa on ainiaan ns. kassilisä.
* * * *
Vaan mitä kaikkea, emme vielä tapaus Merja Ailus ja sen koko kuvasta vielä tiedä? No se jää arvailtavaksi.
"Työeläkevakuuttajien kattojärjestön Telan mukaan eläkeyhtiöiden mahdollisia poliittisia kytköksiä ei ole tarpeellista selvittää. Telan toimitusjohtaja Esa Swanljung tyrmää täysin pääministeri Matti Vanhasen keskiviikkoisen lausunnon."
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tuntuu olevan puheidensa perusteella avoimuuden kannattaja. Itse olen sitä mieltä, että esimerkiksi vakuutus- ja finanssialan suorassa tai välikäsien kautta hoidetussa vaalirahoituksessa piilee vielä paljon valaisemattomia katvealueita. Joten jatkoa seurannee?
Isot sijoitusvarat ja sen myötä kaapattavissa oleva valta kiinnostavat aina. Yksi huhu tuoreeseen Kevagate - tapaukseen liittyen on sellainen, että käynnissä on jonkin sortin valtataistelu. Kokoomus/rkp vetoinen Varma - klusteri (sisältäen Sampo/If/Mandatum/Nordea) ja sdp/keskusta vetoinen Ilmarinen - klusteri (OP-Pohjola/A-vakuutus/Pohjola Pankki Oyj) vastaan Kevan julkishallintoon nojaava koneisto.
* * * *
Vuosi sitten Ryhmäteatterissa pyöri Eduskunta 2 - dokumenttinäytelmä, joka paljasti osan Suomen todellisesta hallintamuodosta ja hallitsijoista. Jokohan aika on, Keva-kohun edetessä kohti omaa kliimaksiaan, kypsä Suomessa vallitsevan todellisuuden avaamiseen?
Perustuslain vastainen ja parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella toimiva valtakoneisto esiteltiin lyhyesti Helsingin Sanomien seuraavissa uutisissa:
HS 5.11.2013 – EK kaatoi eläkejohtajien kauppojen julkistamisen
HS 1.11.2013 – Risikko: Enemmän avoimuutta eläkeyhtiöihin
HS 23.10.2013 – Eläkejohtajien omat pörssikaupat jäämässä piiloon
Eli ministerin ex-valtiosihteeri selättää ministerin! Kyseessä lienee niin kutsuttu kahden pallin taktiikka. Joka on viety pisimmälle vakuutus- ja finanssialan toiminnassa. Maan tapaa tämäkin?
* * * *
Perusjutuksi tulee nostaa viimeinkin se, että kenellä Suomessa on todellinen valta? Esimerkiksi lainsäädäntövalta. Eduskunnallahan sitä ei missään merkittävässä asiassa ole.
Pahimmillaan samat henkilöt/organisaatiot pääsevät perustuslain vastaisesti käyttämään lainsäädäntö-, toimeenpano – ja tuomiovaltaa. Hyvin ajoitettuna eri palleilla istuen. Pitkäkestoisesti. Vuosikymmenten ajan.
Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!
Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...
"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:
1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan: Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu
"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.
Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."
Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.
Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.
”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.
Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.
"Moraalitonta toimintaa"
Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.
Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.
"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.
3. Kansan Uutiset: Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia
Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.
Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?
Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.
Kaksi pakollista vakuutusta
Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.
Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.
4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan Onko Wahlroos talousfasisti?
"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.
Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.
Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.
Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.
Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.
Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."
* * * *
Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?
Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.
Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.
Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.
Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?
Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.
* * * *
Eikä tässä vielä kaikki.
Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.
Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?
