Tämä, päivän (14.2.2015) Helsingin Sanomissa oleva, Lauantaivieras-sarjan juttu saattaa olla eduskuntavaalien 2015 kannalta erittäin merkittävä.
Varsinkin, jos se johtaa avoimeen ja julkiseen keskusteluun Suomen omasta pankkilähistoriasta. Yli puolue-, media- ja aaterajojen. Ennen eduskuntavaaleja.
Keskusta koko kuvan avaajaksi?
Suomen oikeusvaltio- ja demokratiaprosessit ovat olleet pitkään rikki, koska ilmeisen kipeitä asioita ja virallisen härskejä käytäntöjä ei olla vieläkään läpikäyty.
Pääministeri Stubbin suulla on puhuttu, että muun muassa politiikka ja konsensus ovat rikki. Oikea sana kuvaamaan tiedossa olevaa ongelmakenttää on korporatismi. Myös EU:n sisällä.
Nykyisessä talouden ja euron turbulenssissa; isoimmaksi kasvanut riski on se, että 1990-luvun pankkikriisin hoidossa tehdyt virheet toistetaan. Hoidetaanhan eurokriisiä Suomesta kotoisin olevilla menetelmillä.
Siksi joukkovoimalla toimiminen voi tuoda asiakokonaisuuden parhaiten esille.
Kuin sattumalta. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ulostuloon liittyvä adressi onkin nyt erittäin ajankohtainen. Varsinkin, kun ja jos, kaikkien muiden puheenjohtajien ulostulot saadaan adressin aiheeseen:
Me entiset yrittäjät, takaajat ja kotinsa menettäneet 90-luvun uhrit haluamme selvittää totuuden 1990-luvun tapahtumista ja sen seurauksista tämän päivän yhteiskunnalle.
Me haluamme oikeutta ja kohtuutta yrittäjille, takaajille, asuntovelallisille, velka-ahdinkoon joutuneille jne.- myös nykyisille. Entä, jos et ole todellisuudessa jäänyt velkaa?
Joudut luottotietorekisteriin (n. 400 000 ihmistä tällä hetkellä), jonka jälkeen sekä sinä että perheesi kärsii. Tämä koskee noin 1 miljoonaa suomalaista ja siitä aiheutuu valtavat tappiot koko yhteiskunnalle.
Me taistelemme, emme enää yksin omasta puolestamme, vaan kaikkien Suomessa vielä työllistävien yrittäjien puolesta, jotta kukaan ei joudu kokemaan samoja lainvastaisia toimia, kuin me jouduimme.
Me taistelemme Suomen kansan puolesta, sillä Suomen kansan hyvinvointi menetettiin 1990 luvun takia ja sitä laskua maksamme edelleen 2015.
Vieläkö suomalainen maksaa pankkitukea -tavalla tai toisella? Sen me haluamme selvittää?
Kuka tai ketkä mahdollistivat 1990 luvun laittomuudet? Senkin me haluamme tuoda päivän valoon.
Tutustu, allekirjoita adressi ja levitä siitä tietoa, niin halutessasi verkostoissasi edelleen. Iso ja lämmin kiitos Sinulle.
* * *
Sitten eteenpäin. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo tuossa Hesarin haastattelussa seuraavaa:
Laman uhreista vaikeneminen on Sipilän mukaan osaltaan rapauttanut politiikan ja poliitikkojen mainetta Suomessa. Luottamuspula näkyy pohjoismaalaisittain huolestuttavan matalina äänestysprosentteina.
Tämänhetkisessä tilanteessa on Sipilän mukaan paljon yhtäläisyyksiä 1990-luvun alkuun.
Nykytaantuma näyttää jatkuvan poikkeuksellisen pitkään, kauemmin kuin suuri lama.
"Jotkut taloustieteilijät vertaavat tilannetta nälkävuosiin."
* * *
Tieto lisää tuskaa, mutta tässä tapauksessa se kannattaa mielestäni ottaa.
Mitä kaikkea emme omasta lähihistoriastamme vieläkään tiedä? EU:n, euron ja perustuslakimme "uudistusten suhteen. Siitä vielä lopuksi yhteen näkökulmaan.
Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 ”Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.
Kirjoitin aiemmin juuri ennen juhannusta, tuosta Yleltä tulleesta tv-dokumentistä. Oli mielestäni jo silloin kova juttu. Vaan hautautui kesän helteisiin. Tuntui, että myrskyn silmään joutunut Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen oli sanonut viimeisen sanan. Hänhän on joutunut selvittämään edeltäjänsä ja eläkeläisen Jukka Härmälän toimia. Tämän kertaisen kirjoitukseni tavoite on päästä perille tapauksen saloista.
Asia loppuunkäsitelty. Tilanne kesäkuussa 2013.
Kesäkuussa annettiin Stora Enson taholta vielä toimitusjohtaja Jouko Karvisien nimissä avoin sidosryhmäkirje, jonka luulin päättäneen asian käsittelyn.
Ote toimitusjohtaja Jouko Karvisen sidosryhmäkirjeestä. Kesäkuu 2013.
Vaan nyt syksyn edetessä juttu on ponnahtanut isosti otsikoihin. Mistä kaikesta mahtaakaan olla kysymys? Onko sittenkin tapahtunut väärinkäytöksiä? Tuorein jatkojuttu tuli FST Spotlightista, joka on katsottavissa vielä 24 päivän ajan Yle Areenalta: http://arenan.yle.fi/tv/2016000/
- oikeasta reunasta löytyy tekstityspainike
"Stora Ensos stora hemlighet. Textad. Stora Ensos bokföring ifrågasätts. Men bolaget tiger. Nu kräver aktiespararna att Stora Enso lägger korten på bordet."
Redaktör: Kjell Lindroos. Sändningstid: To 3.10.2013 kl. 21.30 Yle Fem Uppspelad: 1815 gånger ( Går att ses på utomlands )
Osakkeen omistajien tuntoja FST Spotlightin sivulla: "Lägg korten på bordet Stora Enso!"
Toivottavasti nuo osakkeenomistajien vaatimat toimenpiteet käynnistyvät. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala/vihr. on avainasemassa. Tässäkin ajankohtaisessa asiassa.
Tuo Rumpusen Riston uusin kirjoitus ja sen edeltäjä avaavat taustakuviota, joten se kannattaa aiheesta kiinnostuneiden ehdottomasti lukea.
* * * *
Jotenkin voisi olettaa ilmassa olevien tietojen perusteella sitä, että kohina jutun ympärillä jatkuu. Itse toivon, että myös kaupanteon alkupäätä selvitetään, mihin dokumentaatioon ja laskelmiin perustuen tappiolliseksi osoittautunut kauppa aikanaan tehtiin?
Eikä tässä kaikki.
Oliko Consolidated Papers - kaupan selvitystä tekemässä jokin investointipankki tai -pankkiiri? Jos oli, niin minkä niminen ja keitä avainhenkilöitä sieltä löytyykään. Suosittivatko kauppaa vai juoksemaan karkuun?
Olen myös sitä mieltä, että aina kun kovan luokan liikejuristit laitetaan tutkimaan jotain mahdollista väärinkäytösasiaa, niin tilaajan haluamaan lopputulemaan yleensä päästään aina. Selvityksen toimittaminen pelkästään Finanssivalvontaan tuntui oudolta. Toivottavasti se saadaan myös Stora Enson kautta jakoon suomeksi.
Sillä tuossa tuoreimmassa FST Spotlightin dokumentissa tutkija ja metsäteollisuuden asiantuntija Jakob Donner - Amnell toteaa, että Finanssivalvonnan toimivaltaan eivät liity verotukseen eikä kirjanpitolakiin liittyvät valvonta-asiat. Jos tuo pitää paikkansa, niin asiaahan on vasta tutkittu turvallisessa ja omassa sisäpiirissä.
Tämä keskuskauppakamarin antama päätös saanee toivottavasti oman huomionsa, kun asiaa selvitellään eri kanteilta tarkasteluna lisää.
Stora Enson tekemät osakkeiden takaisinostot olivat laittomia.
Itse olen täysi amatööri arvioimaan, miten vakavasta asiasta on kysymys. Osakkeen hintaan ja siten osakkeen omistajien omistuksen arvoon tuolla on ainakin vaikutuksensa. Jos nyt rahamaailman saloista jotain ymmärrän.
* * * *
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että perussuomalaisten riveistä löytyy halua ja taitoa selvittää asiaa lisää.
Mielenkiintoista olisikin, jos saatavilla olevat aineistot annettaisiin esimerkiksi perussuomalaisten riveistä löytyvien rautaisten talouden ja verotuksen asiantuntijoiden avoimeen käyttöön....
Kuin myös mielellään muidenkin puolueiden asiantuntijoiden, jotka haluavat olla selkeyttämässä, mielestäni erittäin merkittävää, yhteiskunnallista asiakokonaisuutta. Minkälaisen lausuman muuten verottaja tästä jutusta antaisi? Entä valtion omistajaohjausta hoitava Solidium?
* * * *
Sitten muutamia lisäosumia aiheesta FST Spotlight sivustolta. Jos joku huomaa näistä jutuista suomeksi - napin, niin vinkatkaa kohteliaimmin kommenttiosioon. Toivotaan siten, että tämän jutun tarkastelu eri kanteilta katsottuna ei juutu kielimuuriin:
”Stora Enso ei ole jakanut osinkoja laittomasti. Kenelläkään ei ole syytä kyseenalaistaa Stora Enson taloudellisen raportoinnin todenmukaisuutta. Hallitus korostaa, että Stora Enson nykyjohdolla on hallituksen täysi tuki sekä sen korjatessa menneisyydessä mahdollisesti tapahtuneita virheitä että sen tänä päivänä johtaessa yhtiötä vastuullisesti ja harkitusti.”
Yhteenvedon ovat laatineet laamanni, asianajaja Tomas Lindholm Lindholm Wallgren Asianajotoimisto Oy:stä sekä asianajaja Nina Isokorpi ja asianajaja Vesa Rasinaho Roschier Asianajotoimisto Oy:stä. Yhteenvedossa käsiteltävät aiemmat selvitykset on tehnyt pääosin Tomas Lindholm yhteistyössä yhtiön omien sekä ulkoisten asiantuntijoiden kanssa. Yhteenveto on toimitettu myös Finanssivalvonnalle.
Vaan kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Joten toivotaan, että raporttipötkäle saadaan Storan Enson toimesta jakoon myös suomen ja ruotsin kielellä. Myöhemmin myös paperille painettuna ja Storan Enson kautta toimitettuna. Ainakin kaikille aiheesta kiinnostuneille osakkeenomistajille Suomessa ja Ruotsissa.
Ja kun päivittelyni aiheen ympärillä päättyy, niin kello on 20:26 ja päivämäärä 9.10.2013
* * * *
Päivittely jatkuu - 10.10.2013 kello 8:50 alkaen
Hakukoneilta ei näköjään aina löydy tietoa heti. Vaan tässä seuraavassa Yle uutisessa tehty "virhe" jo myönnetään. Tosin summaa ei kerrota. Ja kenen laariin vaikuttavuudet ovat valuneet? Ja kuinka kauan?
Metsäyhtiön mukaan kirjanpitoa on täsmennetty, jottei inhimillinen erhe voisi enää toistua. Ketään yksittäistä työntekijää ei olisi Stora Enson mukaan oikein viedä vastuuseen – joskin epämääräisyyksistä julkisesti kertonut Gerard Goodwyn sai potkut.
Metsäyhtiö Stora Enson maajohtaja kuvaa toistunutta virhettä kirjanpidossa "inhimilliseksi".
– Se oli inhimillinen virhe, joka lähti pienenä liikkeelle ja toistui ikään kuin vuosittain. Se ei ollut mikään suuri kertaluontoinen virhe, maajohtaja Lauri Peltola sanoo Yle Uutisille.
Mikäli paljastuu, että virheen kooksi varmentuu yli miljardi euroa, niin kyseessä on Suomen teollisuus- ja taloushistorian yksi isoimmista rikoksista. Ainakin toistaiseksi.
* * * *
Joten mielenkiintoiseksi menee. Tiedonvälityksen ja journalismin kilpailutilanteen ja luotettavuuden kannalta katsottuna. Tämä Helsingin Sanomat 8.10.2013 juttu herättää enevässä määrin ihmetystä? Miksi Gerard Goodwyniin ei Helsingin Sanomien taholta uskottu? Olihan hän kuitenkin konsernilaskennan ammattilainen, joka suuren yleisön käytettövissä olevien tietojen valossa vain hoiti ammattiaan ja yritti sitkeästi oikaista itse asiaa eli toistuvaa virhettä kirjanpidossa organisaation sisällä. Josta hän taas tv-dokumentista saatujen tietojen valossa oli asemansa takia rikollisoikeudessa vastuussa Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Entä miten on mahdollista, etteivät tilintarkastusta suorittavat yhtiötkään huomaa tällaisen koko luokan virhettä?
"Goodwynin mielestä erotus oli monta miljardia euroa."
Monenlaisia motiiviepäilyjä leijuukin nyt ilmatila sakeana. Vaikka tällä asialla ei ole kuulemma merkitystä. Niin heitänpähän avoimen kysymyksen ilmoille. Kenen paperitehtaan paperille Helsingin Sanomat on painettu, esimerkiksi vuosien 2000 - 2013 aikana? Entä Sanomat konsernin muut paperilehdet? Esimerkiksi Iltasanomat?
Sillä. “Tiedotusvälineellä ei ole arvokkaampaa pääomaa kuin se, että siihen voi luottaa.” Julkisen sanan neuvoston (JNS) puheenjohtaja Risto Uimonen HS 11.7.2012.
Jotenkin ei välttyä sellaiselta ajatukselta, että tässä tapauksessa on ainakin yhden kirjan ja elokuvan ainekset kasassa. Myös suomalaisten tiedotusvälineiden lähihistoriassa on mielestäni paljon avattavaa.
Mielenkiintoinen kirja, jonka toivottavasti olen joskus tilaisuudessa lukeman. Paljon erilaista porinaa kirja tuntuu herättävän. Uutiskynnyskin tuntuu parin viime päivän aikana ylittyneen reilusti.
Kirjan ympärille ryhmittynyt verkosto Facebookissa
Sitten hieman ajassa taaksepäin. Björn Wahlroosin omiin nimiin laitettu kirja: Markkinat ja demokratia (2012) kannattaa jokaisen hänen persoonastaan ja ajatuksistaan kiinnostuneiden lukea. Aikamoinen yllätys oli ainakin itselleni se, että Björn on eurosta ja EU:sta pitkälle samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa!
Tuo pointti ei ole jostain syystä ylittänyt vieläkään uutiskynnystä. Ja kohtahan ne ovat. Eurovaalit 2014...
"Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjasta löytyy nettikin pullollaan arvioita. Kuitenkin näistä kirjassa kerrotuista kohdista/väittämistä olisi hyvä saada viiltävän tarkkaa analyysiä ja laadukkaan tutkivan journalismin keinoin toteutettuna:
1. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan: Björn Wahlroos, epävirallinen kirja-arvostelu
"Minä olisin kirjoittanut aivan oman lukunsa Vakuutus-Pohjolan kaappauksesta ja tyhjentämisestä Sammon hyväksi ja sitä kautta Sampo-Leonian hyväksi ja sitä kautta Björn Wahlroosin hyväksi. Koko tapahtumasarja lienee saanut alkunsa Björn Wahlroosin päässä, ja yhteistyökumppanina hänellä toimi vanha kilpailija Peter Fagernäs. Hän rahasti Pohjolasta ne sadat miljoonat, jotka sinne jäivät Wahlroosin poikien viedessä miljardit. Siinä apuna toimi ruotsalainen vakuutusyhtiö Skandia, ja sana ”ruotsalainen” tarkoittaa usein näissä yhteyksissä Wahlroosia.
Mitä taas kotimaisiin valtakeskittymisiin tulee, turhan pieneksi on kirjassa jäänyt analyysi Wahlroosin klaanin liitosta työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Näyttää siltä, että Suomen suurimman eläkeyhtiön rahoilla valtaa on ostettu Wahlroosin Sammon hyväksi."
Tänään ilmestyvän Björn Wahlroosin epävirallisen elämäkerran mukaan kahdentoista vuoden takaista jättimäistä voitonjakoa ryydittivät lakisääteisten vakuutusten tuotot.
Liikennevakuutus ja lakisääteinen tapaturmavakuutus ovat muodostaneet 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista. Vaikka ne ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, vakuutusyhtiöt voivat jakaa niistä saatavat voitot kuten vapaaehtoisten vakuutusten voitot.
”Ennen kilpailulainsäädäntöä sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti vakuutusten hinnat. Koska hinnoittelu oli vaikeaa, maksut pantiin varmuuden vuoksi liian korkeiksi varmuusmarginaalien avulla”, sanoo kirjaan haastateltu Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen.
Viimeisen kerran ministeriö vahvisti maksut vuodelle 1998. Siihen mennessä maksut ja niiden käyttö sijoitustoiminnassa olivat kasvattaneet melkoisen rahakasan Sampoon. Wahlroosin tullessa yhtiöön pääomia alettiin jakaa osakkeenomistajille.
"Moraalitonta toimintaa"
Ruuskasen mielestä mekanismi näyttää jälkikäteen selvältä: Mandatumin ja Sammon osakkeiden vaihdolla Wahlroos sai omistuksen Sammossa, minkä jälkeen suomalaisten vuosikymmeniä maksamat lakisääteiset maksut kulkeutuivat osinkoina Wahlroosille ja muille osakkeenomistajille.
Wahlroos perusteli kevään 2001 jättiosinkoja ylikapitalisaation purkamisella. Hän itse sai tuona vuonna 26,5 miljoonan euron pääomatulot.
"Tästä yhteisten varojen purkamisesta ei käyty keskustelua julkisuudessa, vaikka valtio oli Sammon suurin omistaja. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto olisi voinut kiinnittää siihen huomiota”, Ruuskanen arvostelee.
3. Kansan Uutiset: Björn Wahlroos tienasi autovakuutuksellasi miljoonia
Vakuutusyhtiö Sampoon kerääntynyt varallisuus purettiin uusille omistajille keväällä 2001.
Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos tienasi yhdessä päivässä 26,5 miljoonaa euroa yhtiöstä, jossa ei ollut ollut päivääkään töissä?
Se kerrotaan tiistaina julkistettavassa teoksessa Wahlroos – Epävirallinen elämäkerta (Into), jonka Tampereen yliopiston vierailijaprofessori Tuomo Pietiläinen kokosi yhdessä 25 opiskelijan kanssa. Teos perustuu yli 200 haastatteluun. Wahlroos itse ei halunnut puhua tutkivalle työryhmälle.
Kaksi pakollista vakuutusta
Jokaisen auton omistajan on otettava lakisääteinen moottoriajoneuvon vastuuvakuutus. Jokainen työssäkävijä on vakuutettu tapaturman varalta. Nämä kaksi vakuutusta muodostavat 30–40 prosenttia vahinkovakuutusyhtiöiden saamista vakuutusmaksuista.
Vaikka vakuutukset ovat lakisääteistä sosiaaliturvaa, saavat vakuutusyhtiöt jakaa niistä kertyvät voitot samalla tavalla kuin vapaaehtoisista vakuutuksista koituvat voitot.
4. Esko Seppänen Uusi Suomi Puheenvuorossaan Onko Wahlroos talousfasisti?
"Työeläkeraha on isännätöntä siinä merkityksessä, että suurimpien rahastojen Varman ja Ilmarisen (sekä julkisen vallan eläkevakuuttajan Kevan) johto voi sijoittaa rahoja vapaasti palvelemaan omia rahavaltapyrkimyksiään. Työeläkerahastoissa oli viime vuoden lopussa sijoitettavaa kaiken kaikkiaan 150 000 000 000 euroa.
Rahastojen valvojiksi ilmoittautuvat työnantajien ja työntekijöiden järjestöt. Se symbioosi on korporatismia, sitä itseään.
Järjestöt käyttävät kansalle – ja tässä tapauksessa työeläkkeen saajille – kuuluvaa valtaa ilman että ne ovat siihen täysin edustavia. Niiden edustajat yhtiöiden hallintoelimissä ovat eläkkeensaajien tavoittamattomissa ja ylisuurilla palkkioilla korruptoituja.
Kun olen nostanut demokratian pelsebuubina framille Wahlroosin, kiinnitän huomion siihen, että hänen johtamansa Sampo Oyj:n ja suurimman työeläkeyhtiömme Varman välillä on kummallinen personaaliunioni.
Varma kuuluu käytännöllisesti katsoen kaikkien merkittävien suomalaisten suuryhtiöiden omistajien kärkikymmenikköön, mutta pienehköillä osuuksilla. Varaa olisi niitä osuuksia kasvattaa sen sijasta että meidän eläkerahoistamme 2/3 sijoitetaan ulkomaille hyödyttämään ulkomaista talouselämää.
Luvut elävät, mutta viime vuoden lopussa Varman 4 000 miljoonan euron ja 70 suomalaisen pörssiyhtiön salkussa yli neljäsosa oli kiinni Sampo Oyj:n osakkeissa ja muita käyvältä arvoltaan suurehkoja myös Fortumissa, Nokian Renkaissa, Wärtsilässä, Nokiassa, Elisassa, Metsossa, UPM-Kymmenessä ja YIT:ssä. Varma on sijoittanut lähes yhtä paljon (3 750 miljoonaa) riskipitoisiin ulkomaisiin hedge-rahastoihin kuin suomalaisiin turvallisiin pörssiyhtiöihin, ja ulkomaisissa sijoituskohteissa on myös monien veroparatiisien yhtiöitä."
* * * *
Joku tietysti aivan oikeutetusti kysyy, että miksi kaivella vanhoja? Tuskin Wahlroos noita juttuja yksin teki?
Aivan oikein. Kyse onkin siitä, että noissa edellä mainituissa Yhtiöissä käytetään lakisääteisissä eli pakollisissa vakuutuksissa, erittäin merkittävässä määrin julkista valtaa.
Sampo - konsernin suurin yksittäinen, ulospäin näytetty, osakkeenomistaja on Suomen valtio, Solidiumin kautta. Eli Sinä ja minä sekä muut veronmaksajat.
Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia. Vaan yhtä kaikki. Onnittelut "Wahlroos: epävirallinen elämänkerta" - kirjan kirjoittajille. Yhteiskunnalliselta kannalta kirja on mielestäni erittäin mielenkiintoinen.
Toivottavasti kirja herättää myös pitkäkestoista keskustelua siitä, kuinka paljon Suomessa on sellaisia aihealueita, jotka eivät "ylitä" valtakunnallista uutiskynnystä koskaan. Vaikka aihetta olisi. Eli kuka loppujen lopuksi käyttää Suomessa sitä suurinta tiedonvälitysvaltaa, kuka toimittajia kouluttaa ja minkälaisen keinovalikoiman turvin?
Yksi mielenkiintoisimmista näkökulmista ovat tietysti säätiöt. Kuten. Helsingin Sanomain säätiö. Saara ja Björn Wahlroosin säätiö.
* * * *
Eikä tässä vielä kaikki.
Toisenlaista näkökulmaa, kirjan tiimoilta; ovat nostaneet esiin; ainakin Matti Wiberg Turun Sanomissa Valeproffan vale-Wahlroos - arviossaan ja Jouko Marttila Talouden tulkki - blogissaan.
Upeaa, jos yhtä yhteiskuntamme ja finanssimaailman keskeistä henkilöä käsitellään eri kantilta. Sitä voi kysyä vaikka Kuopiossa Minna Canthilta. Tosin vain patsaalta, mutta eiköhän Björnille tätä tahtia tule omansa?
Tämä Ruotsin tv:n Suomesta tekemä ja Ylellä 20.6.2013 esitetty dokumentti lähestyy yhdestä näkökulmasta hyvin erikoiselta vaikuttavaa arvomaailmaa. Ainakin näin katu- ja ruohonjuuritason pulliaista. Uskomattomalta vaikuttava kokonaisuus.
- Ulkolinja: Stora Enson tuplakirjanpito? -
"Vuonna 2000 Stora Enso teki historiansa huonoimmat kaupat ostamalla yhdysvaltalaisen Consolidated Papers -yrityksen. Syntyi miljarditappiot, jotka Stora Enso pimitti kirjanpitoonsa, paljastaa yrityksen entinen työntekijä."
Esitetty: To 20.6.2013 klo 22.05 Yle TV1
Katsottu: 7740 kertaa ( Katseltavissa vain Suomessa )
Kesto: 58 minuuttia
Poistuu Yle Areenalta 20.7.2013 mennessä http://areena.yle.fi/tv/1924749
Toivon mahdollisimman monen taloudesta ja politiikasta kiinnostuneen katsovan kovatasoisen dokumentin.
* * * *
Ehdotankin jo tässä vaiheessa vuotta, dokumentin tekijöille vuoden 2013 suurinta journalismipalkintoa Pohjoismaissa.
Toivottavasti aihe päätyy kattavaan jatkokeskusteluun Suomessa ja Ruotsissa. Kesästä huolimatta. Ja kuulemme esimerkiksi entisen toimitusjohtajan Jukka Härmälän kommentteja asiassa, koska hänen aikakaudelleenhan nuo uskomattomilta vaikuttavat tapahtumat ajoittuvat.
Myrskyn silmään joutunut Stora Enson uusi toimitusjohtaja Jouko Karvinen kertoo tuossa mainiossa dokumentissa, että väitettyjä epäselvyyksiä/väärinkäytöksiä käsiteltiin vuoden 2011 yhtiökokouksessa. Miten ja kuinka paljon? Se olisi nyt erittäin tärkeää tietää.
Case Gerard Goodwyn vs. Stora Enso Finland. Keskuskauppakamarin 29.3.2013 antama päätös. Salainen. Yle Ulkolinja: Stora Enson tuplakirjanpito.
Tuosta ohjelmassa kerrotusta kuvan aiheesta ja monesta muusta olisi nyt tärkeää kuulla lisää. Mistä kaikessa tässä kokonaisuudessa mahtaa olla kyse? Maan tavasta? Pohjoismaiden tavasta?
* * * *
Mielenkiintoista seurata ylittääkö dokumentti suomalaisen uutiskynnyksen? Vai vaikenevatko kaikki StoraEnson sanomalehtipaperia käyttävät tiedotusvälineet aiheesta vakaasti? No toivottavasti edes UPM:n sanomalehtipaperia käyttävät uskaltavat avata kommentointia. Vaikkapa nettisivuillaan.
Eduskunnassa on jo aiheesta tehty kirjallinen kysymys hallitukselle:
KK 613/2013 vp - Jari Lindström /ps
Stora Enson kirjanpidon tutkituttaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Vuonna 2000 Stora Enso teki historiansa huonoimmat kaupat ostamalla yhdysvaltalaisen Consolidated Papers -yrityksen. Syntyi miljarditappiot, jotka Stora Enso pimitti kirjanpitoonsa. Tämän ja monia muitakin Stora Enson kirjanpidon vääristämisiä paljasti YLE:n Ulkolinja ohjelma.
On järkyttävää, miten suuryrityksissä voidaan toimia. Stora Enson konsepti oli ohjelmassa esitetyn mukaan vääristellä kirjanpitoaan ja tilinpäätöksiään kirjaamattomilla todellisilla arvonalennuksilla useina vuosina. Arvonalennukset syntyivät epäonnistuneista liiketoimintakaupoista. Yksi niistä oli ainakin Amerikan kauppa, josta syntyi huomattava tappio. Ohjelman lopussa kävi ilmi epäonnistuneita kauppoja olleen muitakin.
Kun arvonalennuksia ei kirjattu vuosittain ajallaan, johti se siihen, että osinkoa maksettiin laittomin perustein.
Yhtiön vuositulos olisi ohjelman mukaan ollut jopa negatiivinen, siis tappiollinen, jos arvonalennuskirjaukset olisivat olleet oikein tehtyjä, joten osinkoa ei olisi voitu laillisesti jakaa. Sitä kuitenkin jaettiin. Eikä pelkästään osingonjako tapahtunut laittomasti, vaan myös johdon palkkaus ja tulospalkkiot tulossidonnaisina vääristyivät. Stora Enso siis maksoi ylisuuria palkkoja ja perusteettomia osinkoja vuosikausia ja teki samaan aikaan tosiasiallisesti tappiota.
Yhtiöllä on kuitenkin ollut tilintarkastus, ja yhtiökokoukset ovat antaneet hallitukselle synninpäästön joka vuosi, mutta miksi kukaan ei ole tehtyihin vilppeihini puuttunut? Onko yhtiön johdolla vastuuta ja voidaanko yhtiön johto vastuuttaa jälkikäteen omistajien harhauttamisesta? Tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka vaikea on institutionaalisen sijoittajan tai vielä vähemmän piensijoittajan luottaa annettuihin tietoihin ja tehdä turvallisia sijoituksia. Nythän sijoittajat ovat hyötyneet lyhytaikaisesti, mutta pitkän tähtäimen omistajat voivat joutua kärsimään paljon, ja ainakin työntekijät kärsivät, kun iso luuta leikkaa johdon virheiden takia. Suuri kysymys ylipäätään on, miksi Stora Enson piti lähteä maailmanvalloitukseen Yhdysvaltoihin, josta analyytikot varoittelivat. Kuka kantaa vastuun, sillä näyttää olevan vain työntekijöiden roolina kantaa vastuuta, koska muut ovat jo palkkionsa kuitanneet?
Miten pitkään valhe kantaa ja miten Stora Enson kokonaisuutena käy? Sekä Suomessa että Ruotsissa eläkevaroja, valtion rahaa, on paljon kiinni Stora Ensossa, vankaksi ja hyvin hoidetuksi mielletyssä yrityksessä. Yrityksen on joko pystyttävä muuttumaan tai pystyttävä toimimaan yhteiskuntavastuuta kantaen ja lakeja noudattaen. Vai onko Stora Enson tie noussut pystyyn, jos sijoittajat äänestävät moraalin puolesta? Vai myydäänkö yhtiö palasina muille sijoittajille?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä selvittääkseen Stora Enson kirjanpitovääristelyt ja saattaakseen lain rikkojat vastuuseen,
miksi kukaan ei ole aikaisemmin puuttunut nyt ilmi tulleisiin vilppeihin,
kuka suojelee ketä ja miksi ja
kuinka valtionohjaus tulee näkymään jatkossa Stora Enson toiminnassa vai luopuuko valtio Storasta hyvän sään aikana ennen suurempia tappioita?
Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2013
Jari Lindström /ps
* * * *
Eikä tässä vielä kaikki.
Sen verran paljastan, että dokumentin loppu tulee olemaan meidän pienten yksilöiden kannalta järkyttävä. Erittäin järkyttävä. Joten toivon, että dokumentin aihepiiri murtautuu; kaikella voimallaan, ainakin meidän kaikkien inhimillisesti ajattelevien tietoisuuteen.
Joten, jos huomaatte tai tiedätte aihetta käsitellyn; heti Stora Enson vuoden 2011 yhtiökokouksen jälkeen tai käsiteltävän nyt dokumentin telkkarissa esittämisen jälkeen tiedotusvälineissä. Niin laittakaa kohteliaimmin linkkejä tämän kirjoituksen kommenttiosioon. Myös ruotsin ja englannn ikieliset artikkelit kiinnostavat. Kiitoksin.
* * * *
Tilien ja saldojen avaamisessa piilevät myös eurokriisiin ratkaisemisen avaimet.... Kuinka paljon mätää ja eteenpäin nakitettua hätää pankkiunioniin ollaan lataamassa? Tulevien loppulaskun maksajien sitä tietämättä.
Kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.
