Blogi

Ero sinun ja juoppojen kirjailijoiden välillä on se, että he ovat juoppoja, osaavat kirjoittaa ja ovat saaneet julkaistuakin juttuja.

Sä et ole vain juoppo.

Susan

Iltaa!

Vihdoin kotona, suuntasin suoraan duunin jälkeen näkee Teresaa, oli mukavaa.. äsken tulin kotiin, olen tekemässä iltapalaa.

Mun on tänään tosi vaikee.. olla ajattelematta sitä toista. Niin kuin aivan mahdoton, kaikki jotenkin palautuu mieleen just tänään.

Perjantai ilta ja yksin kotona.. hmm, yleensä oon perjantaisin äitillä mutta en tänään. Ihanaa mutta ikävä on suuri tuota toista kohtaa.

Susan

Moroo!

Ihanaa olla kotona, hui kauhiaa. Oon eilen illalla menny töistä klo 18 suoraan huonekalukauppoihin kaveriporukalla kattoo kaverin uuteen kämppään huonekaluja ja sit lupasin jelppaa sitä liiketoimintasuunnitelman kanssa, oonhan mä muutaman vääntänyt pari vuotta sitten koulussa. Tiesin, että varmaan joutuisin tekee suurimman osan kun se reppana ei osaa mut en tiennyt, että se pitää vääntää päivässä.

Noh eilen sit 21 jälkeen raahauduttiin kaupoilta niille, olin kello 1 kotona, tein jo eilen aika paljon sitä suunnitelmaa. Ei se mua hetkekskään yksin jättänyt, mutta sillä ei ollut minkäänlaista havaintoa siitä hommasta, kaikki laskelmat ja muut suunnittelin eilen.

Tänään töissä aamulla ehdin 6 tunnin aikana tehdä sille Hankinta-laskelman ja tulostaa parit pohjapiirustukset kun me suunniteltiin sen yrityksen tilat. Ajattelin et lisämausteeks.

Sit pääsin kello 16 töist tänään, saman tien niille ja tähän asti meni. Eli semmonen 6 tuntii raakaa duunii. Se saneli vähän ja mä kirjotin ja muotoilin ja hain noin 5 eri suunnitelmaa malliksi ja ne vaan sekotti mun ajatuksia. Tuloslaskelman, kannattavuuslasken ja muut kyl sain tehdä aivan yksin. Oli ihan kauheet, mä jotenkin vieroksun noit laskelmii vaik mulla onkin liiketalouden taloushallinninlinja alla. Se vaatii matikkaa ja en oo kovin hyvä siinä. Parikyt sivuu heitin ja tolla pitäs viel oikee yritys perustaa, hah.

Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Mä en voi uskoa, että se on ohi. Siis huhhuh, ei mut sen lisäks täytettiin viel sen jotain hakemuksii jne.
Jos se ei olis mun läheisimmän ystävän Danielin pikkusisko niin en olis tehnyt noin paljoa sen vuoksi. Tai noh tarkemmin ajateltuna.. olisin kait.

Mä oon jotenkin aina vaan sellanen joka.. no lyhyesti: haluan auttaa varsinkin jos toinen sitä apua tarvitsee, olen karmauskovainen. Hyviä asioita tapahtuu niille jotka on hyviä muille.

Tuli kyllä hinku perustaa oma yritys, se on aina ollut haaveena ja toisaiseksi pysyy sellasena.

Ikävä Teemua. Meen nyt halailee tyynyy, alkaa simmut väsyy.

Susan

Moroo!

Ihanaa olla kotona, hui kauhiaa. Oon eilen illalla menny töistä klo 18 suoraan huonekalukauppoihin kaveriporukalla kattoo kaverin uuteen kämppään huonekaluja ja sit lupasin jelppaa sitä liiketoimintasuunnitelman kanssa, oonhan mä muutaman vääntänyt pari vuotta sitten koulussa. Tiesin, että varmaan joutuisin tekee suurimman osan kun se reppana ei osaa mut en tiennyt, että se pitää vääntää päivässä.

Noh eilen sit 21 jälkeen raahauduttiin kaupoilta niille, olin kello 1 kotona, tein jo eilen aika paljon sitä suunnitelmaa. Ei se mua hetkekskään yksin jättänyt, mutta sillä ei ollut minkäänlaista havaintoa siitä hommasta, kaikki laskelmat ja muut suunnittelin eilen.

Tänään töissä aamulla ehdin 6 tunnin aikana tehdä sille Hankinta-laskelman ja tulostaa parit pohjapiirustukset kun me suunniteltiin sen yrityksen tilat. Ajattelin et lisämausteeks.

Sit pääsin kello 16 töist tänään, saman tien niille ja tähän asti meni. Eli semmonen 6 tuntii raakaa duunii. Se saneli vähän ja mä kirjotin ja muotoilin ja hain noin 5 eri suunnitelmaa malliksi ja ne vaan sekotti mun ajatuksia. Tuloslaskelman, kannattavuuslasken ja muut kyl sain tehdä aivan yksin. Oli ihan kauheet, mä jotenkin vieroksun noit laskelmii vaik mulla onkin liiketalouden taloushallinninlinja alla. Se vaatii matikkaa ja en oo kovin hyvä siinä. Parikyt sivuu heitin ja tolla pitäs viel oikee yritys perustaa, hah.

Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen. Mä en voi uskoa, että se on ohi. Siis huhhuh, ei mut sen lisäks täytettiin viel sen jotain hakemuksii jne.
Jos se ei olis mun läheisimmän ystävän Danielin pikkusisko niin en olis tehnyt noin paljoa sen vuoksi. Tai noh tarkemmin ajateltuna.. olisin kait.

Mä oon jotenkin aina vaan sellanen joka.. no lyhyesti: haluan auttaa varsinkin jos toinen sitä apua tarvitsee, olen karmauskovainen. Hyviä asioita tapahtuu niille jotka on hyviä muille.

Tuli kyllä hinku perustaa oma yritys, se on aina ollut haaveena ja toisaiseksi pysyy sellasena.

Ikävä Teemua. Meen nyt halailee tyynyy, alkaa simmut väsyy.

Susan

1. Rakastan perhettäni

2. Paras ystäväni on minulle kuin veli

3. Kauniissa kodissani näkyy käteni jälki

4. Rakastan lapsia ja eläimiä

5. Olen kohtelias ja auttavainen tuntemattomia kohtaan

6. Haaveilen rikastuvani yrittäjänä

7. En voisi lähteä ulkomaanmatkalle yksin

8. Tiedän, että minusta tulee mahtava äiti

9. Rakastan sisustus-ja rakentamisohjelmia

10. Ajaessani autoani kuvittelen usein kuolevani kolarissa

11. Olen taikauskoinen, siksi luen unikirjoja

12. Odotan kaikenaikaa jotain tapahtuvaksi, mutta en tiedä mitä

13. Nauran päivittäin

14. Kun joku kertoo jotain surullista ja koskettavaa niin saatan elää siinä surullisessa ja
myötätunteellisessa mielitilassa monta päivää

15. Itseironiani määrä on loppumaton

16. Minulla on salaisuuksia, joista ei kukaan tiedä mitään

17. Katkeruus ja toisten ilonpilaaminen on surullista ja halveksittavaa

18. Haluan monia asioita, mutta tiedän, että kaikkea ei voi saada

19. Kun ryhdyn johonkin, haluan saattaa sen aina loppuun

20. Vaivun aika ajoin miettimään menneitä kaiholla

21. Huumorintajuttomat ja pikkumaiset ihmiset ovat sietämättömiä

22. Ihannoin taiteellisia ja musiikillisesti lahjakkaita

23. Uskon, että jokaisessa ihmisessä on hyvää

24. Rakastan järjestellä asioita, silti elän välillä kaaoksen keskellä

25. Haluaisin auttaa kaikkia ja turhaudun kun se ei aina ole mahdollista

Ilta-Sanomat lööppi itkuhälyttimestä jälleen kerran kertoi tämän kylmän, tunteettoman ja välinpitämättömän yhteiskunnan erityispiirteistä. What is wrong with you people?

Susan

Moikka!

Tulin ME-kasvohoidosta, elikkä tutustuin ME naistentuotteisiin vähän laajemmin. Se naishenkilö joka piti sen mulle oli aivan ihana, aito, lempeä, herttainen, ystävällinen ja mukava. Tuli oikeen hyvällä mielellä, ihoni on pelastettu kiitos ME-tuotteiden, biocosmetics thank God! Se teki mulle kuorinnan ja levitti noin 12 eri rasvaa mun iholle ja nyt se näyttää tosi hyvältä ja ne tuotteet oli kevyitä. Katottiin siinä alussa sellasella ihme laitteella että missä kunnossa mun iho on ja se näytti tosi liilaa, elikkä kuivaa ja vähän jotain skeidaa tukkinu solukoita. Muuten sanoi, että mä voisin olla ilmankin meikkiä mut tokasin että en osaa olla :) Mun mielestä sen iho oli mainio:)

Sen sijaan huonoa oli se, että kun menin kauppaan sen jälkeen siellä oli kauheet jonot. Kun yllättäen tuli viereen toinen kassa niin kaks miestä ihan röyhkeesti etuili yhden naisen eteen joka ei ehtinyt kärryjensä kanssa meijän yhteisestä jonost siihen toiseen kassaan, se oli kuitenkin ennen niitä miehii. Se meinas jo luovuttaa kun sanoin sille naiselle, että mee ihmeessä tohon jonoon, pääset nopeemmin, sit kun se oli siirtyny niin menin sen perässä. Reppana. Ihan törkeetä käytöstä niiltä miehiltä, missä on naiset ensin -periaate, jotain rajaa pitäis olla.

Nyt kokkaan täällä nälissäni illallista ja Daniel lupas tulla käymään tunnin päästä.

Susan

Edellisessä viestissä jäi jotenkin kesken se kuvaus asunnosta, joten jatkan
tästä. Asunnossani on siis suhteellisen iso parveke josta päästään
avokeittiöön, keittiö on piilossa vinon seinä takana ikään kuin piilossa
jolloin se erottuu olohuoneesta. Olohuone on tilava, mutta haastellinen sisustaa
vinon seinän takia.Sitten päästään eteiseen missä on suihku+sauna, pääsy
makkariin ja pääsy vaatehuoneeseen.

Ennen kuin ammattimiehet tuli tekee lattiat niin mulla oli paljon hommaa ja vähän
aikaa. Mun veljet lupas auttaa mutta niitä kiinnosti sillä hetkellä enemmän
biitsit ja aurinko kuin hikoileminen mun kämpillä. Onneks mun tosi hyvä frendi
autto mua ja tosi paljon, ilman sen apua en ole varma olisinko selvinnyt monestakaan
jutusta.Kun ryhdyin tähän niin en tiennyt yhtään mitään mistään remontista.
Lähdin kyselee, selvittelee, tilailin erilaisia esitteitä, lueskelin lehtiä,
kirjoja ja tein hintavertailuja. Mä halusin, että seinät on maalattu kun
lattioita tullaan tekemään, ihan sen takia, että en halunnut sotkea enää
sitten.

Sitten päätin, että kaikki tai ei mitään joten maalasin sen viikon hikisenä
heinäkuussa siellä kämpillä. Joka ilta, yksin ja pieni paniikki päällä,
viikonlopun olin siellä joku 48 tuntii putkeen, lähdin vasta kun oli pimeä
tullut. Irrotin kaikki listat, paitsi pari joita ei saanut koska ne oli puutattu
kiinni. Sitten ostin 10 litraa valkosta maalia, oli pakko saada ne harmaantuneet
seinät peittoon. Kävin kauapassa ostaa tarvikkeita varmaan noin 8 kertaa tolla
viikolla. Piti päättää seinien värit nopeasti. Maalasin valkoiseksi melkein
koko kämpän, jätin vain makkarin maalaamatta ja vaatehuoneen (en ajatellut
silloin että teen vaatehuoneeseen mitään muutoksia).

Sitten hioin ja maalailin listoja siinä välissä ruskeaksi, että menis sitten
uuden lattian kanssa yhteen. Tein kaiken töiden lomassa, halusin että kämppä on
muuttovalmis parin viikon sisällä jolloin mun kesäloma alkaisi (2 viikkoa).

Susan

Susan löysi juuri netistä Meilahdessa myytävän unelmien kämpän ja kuolaa valuu näppikselle.

Enää tarvii dogin!

hihi :D

Susan

Noniin asiasta kukkaruukkuun..
mä haluan edelleen sen mun tatuoinnin jota en uskalla ottaa..
Siis mitä ihmettä, se sattuu salee ihan sikana!!

Ei mut oon oikeesti jo niin monta vuotta lykännyt tätä hommaa kun ei oo pokkaa .. agh! Tänä vuonna, tänä vuonna.. Ei hitto vihaan ihmisii jotka ei tee sitä mitä ne hokee vuosii, menee uskottavuus.

Pakko kerää rohkeus.

Tulin juuri suihkusta, olo on vähän parempi, vähän oksettaa taas.. mut joo kuiva iho, miten se on tullut vasta viime aikoina ilmi? Olenko tullut vanhaksi? Mitä tää on? Vihaan rasvoja! siis jotain vartalorasvoja, yritän aina muka ostaa jonkun tosi kivan tuoksusen et kestän sen ällön fiiliksen kun iho on ihan rasvassa. HÖH.

Susan