Autoja ja mopoja. Muskeliautot ja todella vanhat autot saivat kuolaamaan. Puhuttamaan taidokkaista fightereista, joita omistajat olivat rakennelleet. Sen jälkeen syömään ulos ja vielä jäätelöbaariin.
Kiitos kerrassaan loistaville seuralaisille. <3
Nyt se sitten tapahtui. Eihän tämä yllätyksenä tullut. Koska mieheni on omanlaisensa, eteeni tuotiin suklaakarkkipussi ja kysyttiin: haluatko syödä samasta karkkipussista kanssani loppuikäsi? =D Pussista löytyi ohessa oleva rasia. Jatkamme iltaa prinsessakakulla ja shampanjalla.
Tiesin, että tämä voi olla kohta lähellä, silti tähän ei voi varautua.
Nopeasti heikentyneen kunnon jälkeen, rakas kissamme pääsi helpottavaan uneen.
Haudattiin kissa omalle mökille, tähtitaivaan alle. Kumpua jäivät ympäröimään kynttilät.
Kun lähdimme hyvästelyjen jälkeen mökiltä tuli radiosta The Rasmus ja laulussa laulettiin: sail away, it´s time to leave...
Töppönen ei ollut vain kissa tai lemmikki, Töppönen oli perheenjäsen.
Suru ja ikävä on kova.
Marco Hietala, Jarkko Ahola, Ari Koivunen, Ville Tuomi, Antony Parviainen,
J-P Leppäluoto. Siinä eturivin suomalaisia raskaan rockin ja heavyn laulajia.
Joululauluja, loistavia sovituksia/tulkintoja ja jykeviä soundeja. Loppuunmyyty Tavastia nautti, bailasi ja lauloi mukana. Aivan loistava keikka, yksi parhaimpia ikinä!
JP todisti jälleen sen, minkä olen todennut jo vuosia sitten; mies, the ääni ja lavakarismaa vaikka muille jakaa.
Erityisen mukavaksi illan teki loistavat seuralaiset, oma mies ja "pikkusiiseli".
Hyvää joulua kaikille! :)
Los Bastardos oli sitä mitä arvelinkin. Loistavaa rökkän rölliä. Jykevät soundit, 3 skittaa ja Twist Twist Erkinharju tuplabasareineen rummuissa. Ammattitaitoista ja loistavaa menomusaa.
Motörhead tykitti kokemuksella ja rutiinilla old school heavya. Itse laskisin sen enemmän rockiksi. Bändi ei turhalla koreille, musiikki jyllää. Eikä sitä syyttä kehuta maailman kovaäänisimmäksi rockbändiksi, korvatulpista huolimatta, korvat soi. Pakko kehua erityisesti rumpalia, joka oli uskomaton.
Ylläri ja positiivinen sellainen oli yksi encoreista, akustisesti soitettua bluesia. Loistavaa Moottoripäät!
Niin, olihan siellä Hanoi Rocks myös, poistuimme siksi aikaa pois katsomosta. ;)
Otsikkoon viitaten. Kuinka usein muistatte siippaanne kiittää ja kehua, sitä ei kai voi tehdä liikaa?
Tulin kotiin, tyhjä ja pimeä kämppä. Kissa toki tuli ovella vastaan.
Kun laitoin valot keittiöön, pöydällä oli kristallivaasissa komea kukkakimppu, vieressä pullo shamppanjaa, kortti ja yksi muu lahja (kissalle). Mies työreissussa edustamassa tänään, mutta oli päättänyt ilahduttaa kotiväkeään. Ei kai tarvitse sanoa, että tulipa hyvä fiilis? :)
En oikein tiennyt mitä odottaa, joten oli kivaa, kun kaikki tuli "uutena". Silmiähivelevää visuaalista taidetta, tarpeeksi kovaa soitettua, monenlaista musiikkia ja esiintyviä taiteilijoita. Aika humpsahti nopeasti, kun oli paljon katsottavaa. Nice. Pari elementtiä olisin esityksestä poistanut, mutta en niitä tähän nyt laita, menisi sensuurin piikkiin. :)
Kotona taas! Olin kolmatta kertaa Prahassa (aina eri porukalla). Hyvin sitä paikat muistaa ja pystyy liikkumaan julkisillakin minne vain. Hintataso hyvin alhainen, joten herkuteltuakin tuli (liikaakin). Syksyinen Praha oli vähän kosteahko, mutta lämmin. Paljon tuli nähtyä ja nautittua joka hetki lomasta. Kiitos loistavan matkaseuran, joka minut sinne vei. <3 Mihinhän sitä seuraavaksi lähtisi...
Pitkästä aikaa Poisonblackin keikalla. Heviguru Ville Laihiala hoitaa nykyään vokalistinkin tehtävät. Vielä edellisellä näkemälläni keikalla oli mikrofonin varressa maailman komeimman lauluäänen omaava J-P Leppäluoto Charonista. Keikka jees, soudit keikkapaikasta johtuen vähän puuroa. Bändi oli ilo niin silmille kuin korvillekin. Silti jään odottamaan innolla Charonin tulevia keikkoja, mennee keväälle -08.
Ei todellakaan mikään lempibändi, mutta tulipahan nähtyä, ilmaiset liput kun oli. Valoisassa kesäillassa lava näytti aika ankealta, mutta kun ilta pimeni, oli lavashow komeata katsottavaa. Hetki, jolloin koko lava siirtyi eteenpäin catwalkia pitkin suoraan eteemme, oli hieno. Siinä ne äijät olivat yhtäkkiä edessä. Ainoa miinus koko hommassa oli se, että keikan jälkeen oli järkyt ruuhkat, ei meinannut päästä millään himaan. Mutta, koska minulla on maailman ihanin mies, hän haki mut.
