Istahdin tänä aamuna 6.50–7.15 Maikkarin Aamu-TV:n lähetykseen keskustelemaan kannabiksen lääkekäytöstä. Toisena keskustelijana oli Suomen lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Keskustelun pohjana oli Saksassa tehty aloite, joka helpottaisi kannabiksen saamista mm. MS-tautiin kivunlievittäjäksi. Toinen ajankohtainen koukku nousi Kaliforniasta, jossa äänestetään marraskuussa kongressivaalien yhteydessä kannabiksen käytön ja kotikasvatuksen dekriminalisoinnista.
Molemmat teemat ovat kiinnostavia ja ilmeisen ajankohtaisia. Suomessa tällä hetkellä 19 henkilöä saa kannabislääkitystä mm. MS-tautiin, hermostosairauksiin ja HIV:n. Suurin ongelma kannabiksen lääkekäytön yleistymisessä on tutkimuksen puutteellisuus. Laittoman statuksen vuoksi kannabiksen lääkinnällisiä vaikutuksia on tutkittu suhteellisen vähän. Useat tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että kannabis saattaa olla tulevaisuudessa hyvin tärkeä lääke. Esimerkiksi Alzheimerin taudin kohdalla on olemassa erittäin lupaavia tuloksia kannabiksen vaikutuksesta.
Kannabis lääkkeenä on tietysti moraalisesti latautunut aihe. Moralistit ja vain vähän asiasta tietävät saattavat vastustaa lääkekäyttöä periaatteisiin vedoten. Mikäli lääketieteelliset tutkimukset kuitenkin osoittavat lääkepotentiaalin, on siihen suhtauduttava kuten mihin muuhun lääkkeeseen. Mistään kovin dramaattisesta muutoksesta ei sinänsä olisi kyse, sillä onhan heroiinia ja yleensäkin opioideja käytetty kohta lähes 200 vuotta lääkkeenä. Sama koskee amfetamiinijohdannaisia ja oikeastaan hyvin useita muita huumeiksi luokiteltavia aineita. Harva leikkauksessa käynyt kokee morfiinia saatuaan käyttäneensä huumetta. Ja tietysti se tärkein, inhimillinen perustelu: en keksi mitään järkevää perustelua sille, ettei esimerkiksi terminaalipotilaille voisi antaa kipuihin kannabista – tai oikeastaan ihan mitä vain kivun lievittäjää.
Oma kiemuransa on Kalifornia, jonne kannabis on palaamassa. Näen tiettyä ironiaa siinä, että hippiliikkeen synnyinsijoilla, siellä mistä mielen vallankumous 1960-luvulla käynnistyi, palataan vanhaan. 1960-luvun hasishöyryt olivat myös taustalla laajamittaisen huumesodan julistamisessa, jota on nyt tahkottu tuloksetta 50 vuotta. Ovensuukyselyt antavat osviittaa aloitteen läpimenosta, mutta ihan toinen kysymys onkin liittovaltion suhtautuminen. Onko jenkkilä, huumesodan kehto, kansakuntana valmis näin radikaaliin liikkeeseen. Tätä kehitystä on tulee olemaan mukava seurata. Jonkinlainen katastrofi siellä taatusti saadaan aikaan!