Moni myöhästelijä kantaa syyllisyyttä ja häpeää.
Ympäristö tulkitsee myöhästelyn helposti välinpitämättömyydeksi, huonoksi käytökseksi tai jopa persoonallisuusvirheeksi.
Mutta psykologinen tutkimus kertoo toisenlaisen tarinan.
Myöhästely ei ole moraalinen ongelma, vaan hermoston, ajankäsityksen ja stressijärjestelmän yhteispeliä.
LUE LISÄÄ: Miksi jotkut houkuttelevat ”vääriä” kumppaneita? Psykologit löysivät syyn
Aivot käsittelevät aikaa eri tavoin
Tutkimus Journal of Experimental Psychology -lehdessä osoittaa, että osa ihmisistä arvioi ajan kulumisen systemaattisesti väärin.
He eivät tahallaan aliarvioi tehtävien kestoa – heidän aivonsa vain hahmottavat ajan eri tavalla.
Myöhästely liittyy usein temperamenttiin, ei luonteeseen
New Yorkin yliopiston tutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on korkea impulsiivisuus tai taipumus flow-tilaan, menettävät ajan tajun helpommin.
Tämä ei ole huonoa käytöstä – se on neuropsykologiaa.
Stressi ja ylikuormitus heikentävät ajanhallintaa
Krooninen stressi heikentää aivojen etuotsalohkon toimintaa, joka vastaa suunnittelusta ja ajankäytön arvioinnista.
Siksi kuormittunut ihminen myöhästyy helpommin.
“Optimistinen ajankäsitys” on todellinen ilmiö
Cambridgen tutkijat kuvaavat ilmiötä, jossa ihminen uskoo ehtivänsä tehdä enemmän kuin todellisuudessa on mahdollista.
Optimismi ei ole virhe – se on kognitiivinen piirre.
Myöhästely ei kerro välinpitämättömyydestä
Tutkimusten mukaan myöhästelijät eivät arvosta muita vähemmän.
He vain arvioivat aikaa eri tavalla ja reagoivat stressiin eri tavoin.
He eivät ole epäkohteliaita – he ovat neurobiologisesti erilaisia.
Hyvä uutinen: tätä voi oppia
Ajan hahmottamista voi harjoitella.
Psykologit suosittelevat tehtävien kellottamista ja realistisia aikavälejä
Myös kalenterin mikrotason pilkkominen ja puhelimeen laitettavat hälytykset ovat toimivaksi todettuja keinoja.
LUE LISÄÄ: Tämä suomalainen piirre hämmentää ulkomaalaisia eniten
